Ilmastonmuutokselle etsitään jo maksajia

Ilmastonmuutoksen eteneminen on iskostunut kansalaisten tajuntaan niin meillä muuallakin maailmassa. Ongelma on ennen kaikkea globaali, ja sen vaikutukset ovat massiivisia siinäkin tapauksessa, että ilmaston lämpenemistä pystyttäisiin hidastamaan. Samalla kannattaa varautua käymään myös keskustelua siitä, millä tavalla ilmaston lämpenemisen vaikutukset Suomessa jaetaan.

Sitran selvityksen mukaan merkittävä osa ilmastonmuutoksen paikallisista vaikutuksista kohdistuu maaseudulle (MT 22.10.). Erityisen haitallista lämpeneminen olisi metsänomistajille. Myrsky- ja hyönteistuhot vaarantavat paitsi metsien taloudellista tuottoa, myös niiden hiilensidontakykyä.

Välillisesti ilmastoriski uhkaa myös Suomen ja erityisesti maakuntien talouden veturia, metsäteollisuutta. Sahatavara, sellu ja biopolttoaineet ovat myös viennin kannalta keskeisiä tuotteita. Jos ilmastovaikutukset uhkaavat alan investointeja, siitä kärsii koko maa.

Kärsijänä on lopulta myös ilmasto. Niin paljon metsien hiilensidonta on kytköksissä suomalaisen metsätalouden onnistumiseen. Vain hoidettu ja alati kasvava metsä sitoo tehokkaasti hiiltä myös tulevina vuosikymmeninä.

Lisälaskua ilmastonmuutos tuottaa maaseudun tiestön ja sähköverkon kantokyvylle. Sähkön siirtoon maaseudulla kohdistuu Sitran mukaan merkittävä korotuspaine, kun taas kaupunkien asukkaat ovat tältä riskiltä nykylaskennan mukaan suojassa.

Tieverkon ylläpito on toki poliittinen päätös, mutta on päivän selvää, että alati pahenevien sateiden hakkaama haja-asutusalueiden tieverkko uhkaa jäädä heitteille, kun tulevien vuosien määrärahoja liikennehankkeisiin jaetaan.

Myös maatalouden osalta Sitra näkee lisääntyviä riskejä. Sään ääri-ilmiöt lienevät tulevina vuosina myös Suomen maatalouden kohtalo. Vaikka äärimmäistä kuivuutta tai jatkuvaa sadetta ei olisikaan luvassa, tulevien vuosien keskimääräiset sadot saattavat uhata paitsi viljelijöiden taloutta myös maan omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Sitran hankkeen johtaja Juha Vanhanen sanoo itsekin yllättyneensä, kuinka epätasa-arvoisesti ilmastonmuutoksen odotetaan kohtelevan suomalaisia. Maaseudulle on tarjolla taas maksumiehen rooli, kun kaupungissa asuvat pääsevät pienemmin kustannuksin.

Vaikka ilmaston lämpenemisen aiheuttama riski ja erityisesti sen aiheuttamat kustannukset ovat vielä vaikeasti hahmotettavissa, niiden kautta koko asia tulee konkreettiseksi suomalaisille. Ilmiö on myös niin kokonaisvaltainen, että myös sen vaikutuksia olisi pystyttävä jakamaan vastuullisesti.

Ensi kevään eduskuntavaaleja käydään varmasti ilmastoteemalla. Samaa sopii toivoa myös eurovaaleista. Niin merkittävästä ja kaikkia koskettavasta taakan jaosta on nyt kysymys. Samalla olisi paneuduttava erityisesti keinoihin, joilla ilmaston lämpenemistä voitaisiin estää.

Saksan, Puolan ja vaikkapa Helsingin hiilenpolttoon on syytä kiinnittää vakavaa huomiota. Liikenteen, myös laivojen, ilmastopäästöjen leikkaamisen osalta olisi päästävä nopeasti sanoista tekoihin.

Eduskuntavaaleissa puolueilta olisi perättävä selkeitä kantoja paitsi keinoihin, joilla ilmastonmuutosta hillitään myös tapoihin, joilla siitä aiheutuvat kustannukset jaetaan. Maaseudun on pidettävä tässä keskustelussa puolensa.

Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka ekologisia isot metropolit sittenkään ovat.

Sitran mukaan asukaskohtaiset päästöt olivat vuonna 2015 pienimmät Nurmijärvellä, Raahessa, Tuusulassa ja Järvenpäässä. Pienet kunnat saattavatkin olla yllättävän tehokkaita myös ekologisesti. Erityisesti, jos uuden rakentamisen aiheuttamat päästöt lasketaan mukaan.