Optimismin kaari tarvitsee vahvistusta

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus kokoontuu tänään ja huomenna puoliväliriiheen tarkastelemaan menneitä ja valmistelemaan tulevaa. Pohdittavana on muun muassa, miten hallitusohjelma on kahden vuoden aikana toteutunut ja mitä pitää vielä tehdä.

Puoliväliriiheen kohdistuu paljon odotuksia, vaikka veroratkaisut on suosiolla siirretty ensi syksyn budjettiriiheen. Hallitus on jo etukäteen luvannut, ettei nyt tehdä uusia leikkauksia, koska hallitusohjelman mukaiset neljän miljardin euron leikkaukset on jo tehty.

Puoliväliriihen keskeinen kysymys on, miten työllisyyskehitystä saadaan vauhditettua. Hallituksen tavoite on, että työllisyysaste olisi 72 prosenttia vaalikauden lopussa. Vaikka kehitys on ollut myönteistä, matkaa tavoitteeseen on vielä noin kolme prosenttiyksikköä.

Puoliväliriihessä riittää puitavaa. Leikkausten sijaan hallitukselta odotetaan panostuksia muun muassa koulutukseen ja sisäiseen turvallisuuteen. Lisäksi kannustinloukkuja pitäisi purkaa, ehkäistä eriarvoistumista ja nuorten syrjäytymistä, purkaa normeja ja uudistaa perhevapaita.

Hallituksen suuret rakennepoliittiset uudistukset, maakunta- ja sote-uudistukset eivät ole vieläkään valmiita. Puoliväliriihessä hallituspuolueiden on löydettävä uudistuksille lopullinen sisältö, jos aikataulusta halutaan pitää kiinni.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan keskeisiä asioita riihessä ovat koulutus ja sivistys, turvallisuus ja tasa-arvo. Hallitus onkin lupaillut lisää rahaa tutkimukseen, tuotekehityksen ja innovaatioihin.

Ongelmana on, ettei valtion kirstuun ole tullut lisää rahaa. Orpo onkin muistuttanut, että liikkumavara on pieni, koska budjettikehyksestä on pidettävä kiinni. Jos johonkin kohteeseen halutaan lisää rahaa, pitää se ottaa jostakin muualta pois. Leikkauslistalle saattavat joutua esimerkiksi yritystuet, joista osaa suunnitellaan siirrettäväksi opetukseen ja innovaatioiden vahvistamiseen.

Yksi mahdollinen leikkauskohde on maaseudun yritystuet, jotka on tarkoitettu alkutuotannon ulkopuolisiin investointeihin.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Juuso Kalliokoski muistuttaa tässä lehdessä olevassa yliökirjoituksessaan (sivu 10), että maaseudun yritystuki on osa Suomen EU:lta saamaa rahoitusta. Näitä rahoja ei voi siirtää muuhun käyttöön. Kalliokosken mukaan maaseutuohjelmaa ei voi muuttaa ilman neuvotteluja Euroopan komission kanssa.

Hallituksen päätöstä siirtää veropäätökset syksyyn perustellaan sillä, että syksyllä tiedetään paremmin, miten talouden suunta kehittyy. Toinen syy saattaa olla syksyn työmarkkinaneuvottelut. Verotusta voidaan käyttää neuvotteluissa yhtenä elementtinä.

Tällä hetkellä talouden kehitys näyttää yllättävän myönteiseltä. Varman toimitusjohtajan Risto Murron mielestä Suomen taloudessa on vahvin myötätuuli kuuteen vuoteen. Murron mukaan Suomessa on olemassa optimismin kaari, joka alkaa Turusta ja jatkuu Uuteenkaupunkiin, Vaasaan, Ouluun ja Lappiin.

Murto muistuttaa, että nykyoloissa kahden prosentin talouskasvu on aidosti hyvä luku, ja se riittää työttömyyden alentamiseksi. Hallituksen puoliväliriiheen Murto lähettää terveisiä, ettei nyt ole elvytyksen aika.

Hallitukselle on annettu paljon neuvoja, millaisia päätöksiä riihessä pitäisi tehdä. Vaihtoehtoja on paljon, mutta tärkeintä on, että hallitus kykenee tekemään päätöksiä.

Murron mainitsemaa optimismin kaarta pitää kaikin käytettävissä olevin keinoin vahvistaa ja laajentaa myös muualle Suomeen.