Monimuotoisuustyötä toisten metsissä
Kysymys ei ole siitä, etteivätkö metsänomistajat ja metsäteollisuus ymmärtäisi tai haluaisi suojella luontoa, mutta miten kustannukset jaetaan. Jos asiakas ei maksa, metsätaloudessakin kustannukset valuvat ketjussa alaspäin.
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajan Tino Aallon mukaan sahayritysten vapaaehtoista monimuotoisuustyötä eivät asiakkaat ainakaan maksamassaan hinnassa huomioi. Kuva: Sanne Katainen, Petteri Kivimäki, koonnut: Aatu JaakkolaEuroopan unioni haluaa yhä enemmän päättää, mitä suomalaisissa metsissä tehdään. Keinoina ovat muun muassa metsäkatoasetuksen ja ennallistamisasetuksen kaltainen sääntely.
Esimerkiksi ennallistamisasetuksesta aiheutuvat kustannukset on arvioitu aiheuttavan meille jäsenmaista bruttokansantuloon suhteutettuna suurimmat ja euromääräisesti kolmanneksi suurimmat kustannukset. Asetuksen puolustajien mielestä kustannukset tulevat kuitenkin moninkertaisesti takaisin. Siihen, miten se tapahtuu, ei ole kuitenkaan osattu vastata.
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajan Tino Aallon mukaan sahayritysten vapaaehtoista monimuotoisuustyötä eivät asiakkaat ainakaan maksamassaan hinnassa huomioi. Asiakasta ei kiinnosta, miten luontoa tai ilmastotoimia on hoidettu. Kustannuksia ei pysty vierittämään asiakkaalle (MT 1.7.).
Jos asiakas ei maksa, kustannukset valuvat ketjussa alaspäin.
Aalto kertoi viime viikolla Porissa pidetyn Suomi Areenan yhteydessä Metsähallituksen järjestämässä keskustelussa törmänneensä luonnonsuojelua koskevaan keskusteluun yllättävällä tavalla eräässä kansainvälisessä metsäteollisuuden tapahtumassa. Siellä ihmeteltiin Aallon mukaan, että ovatko suomalaiset vähän hulluja, kun teollisuus tekee vapaaehtoisesti vastuullisuus- ja monimuotoisuustyötä.
WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suomisen mielestä EU:sta tuleva lisäsäätely on tähän ratkaisu, koska se kehittäisi maailmanlaajuista markkinaa vastuullisemmaksi. Periaatteessa näin on, mutta EU ei pysty suojaamaan edes omaa maataloustuotantoaan. Unioniin saa tuoda ruokaa, joka ei täytä EU:n omilta tuottajilta vaatimia standardeja. Miten se maailmanlaajuisesti puutuotteissa onnistuisi?
Kysymys ei ole siitä, etteivätkö metsänomistajat ja metsäteollisuus ymmärtäisi tai haluaisi suojella luontoa, mutta miten kustannukset jaetaan. Jos asiakas ei maksa, metsätaloudessakin kustannukset valuvat ketjussa alaspäin.
Vaikka metsäteollisuus tekee vapaaehtoista vastuullisuus- ja monimuotoisuustyötä, ne tekevät sitä pääasiassa yksityisten metsänomistajien metsissä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
