Puhtaan energian ohjelma käyntiin

Suomalainen energiapolitiikka hakee edelleen suuntaansa. Suuri kysymys on, miten Suomi kykenee vähentämään riippuvuuttaan tuontienergiasta ja lisäämään kotimaista energiaa. Tehtävä ei ole helppo, sillä Suomen energiaomavaraisuus on hälyttävän alhainen. Vain kolmasosa energiasta tuotetaan kotimaisista lähteistä.

Suomen alhainen energiaomavaraisuus luo paineita talouteen. Ulkomailta ostetun öljyn, kivihiilen ja maakaasun hinta nousee jatkossakin. Jotta energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta voitaisiin parantaa, tulisi fossiilisia polttoaineita korvata kotimaisella uudistuvalla ja puhtaalla energialla. Tärkeimpiä lähteitä ovat puu ja turve.

Riippuvuus öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta on myös tärkeä syy Suomen vaihtotaseongelmiin. Vaihtotaseen epätasapaino ei ole ollut aikoihin huomion kohteena, kiitos viennin hyvän vedon. Vientiteollisuuden kasvun tyrehtyminen on kuitenkin nostanut kauppa- ja vaihtotaseen jälleen keskusteluun.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) kaavaili äskettäin puhtaan energian kehittämisohjelmaa. Häkämiehen tavoite on, että Suomi lopettaa asteittain kivihiilen käytön kokonaan, pienentää öljyn käyttöä viidenneksellä ja maakaasun käyttöä kymmenellä prosentilla.

Myös sähkön tuonnista pyritään eroon. Keskeisin ja kallein osuus energiaohjelmassa onkin ydinvoimakapasiteetin lisääminen. Kun uudet ydinvoimalat joskus valmistuvat, sähkön tuonti loppuu.

Häkämiehen ohjelmalla on oikea tavoite. Suomen on todellakin vapauduttava riippuvuudesta öljyyn ja kivihiileen ja pitkällä tähtäyksellä myös maakaasuun.

Ratkaisuna on kotimaisten biopolttoaineiden kehittäminen. Sähköntuotannossa myös tuuli- ja aurinkovoimalla on oma osuutensa, vaikka niiden merkitys ei vielä aikoihin ole suuri. Tällä hetkellä investointi tuulivoimaan perustuu veronmaksajien runsaskätisiin tukiaisiin.

Biopolttoaineista tärkeimpiä ovat puu ja turve. Myös jätteiden energiakäyttö tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia. Koko ympäristötekniikka, ns. clean tech voi olla Suomen uusi mahdollisuus.

Öljy- ja hiiliriippuvuuden katkaiseminen edellyttää kuitenkin tosiasioiden tunnustamista. On myönnettävä, että bioenergiatavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä puun että turpeen laajaa energiakäyttöä. Kansallinen energialähde turve on vapautettava siitä kirkonkirouksesta, johon se virheellisten päätelmien takia on joutunut.

Suomella on uskomattoman laajat turvevarat. Lähes kymmenen miljoonan hehtaarin suoalasta on tällä hetkellä turvetuotannossa kuitenkin vain noin 0,6 prosenttia.

Turve on herkkä asia, sillä se on äärisuojelijoiden maalitaulu. Hallitus on varpaillaan asiassa, koska hallituksessa istuvat vihreät ovat kahlinneet itsensä turpeeseen. Vihreät ovat onnistuneet jarruttamaan turpeen käyttöä, jolloin lopputulos on, että turpeen asemesta poltetaan hiiltä.

Turpeen käyttöä puoltavat sekä taloudelliset että ekologiset syyt. Kun metaania tuottavasta suosta otetaan turve pois, päästölähteestä tulee hiilinielu. Puu ja turve tukevat toisiaan.

Suomen soista on ojitettu suunnilleen puolet. Soistamme on Sveitsin kokoinen alue luonnontilassa ja siihen tilaan jää. Suot eivät Suomesta lopu. Uutta turvetta kasvaa paljon enemmän kuin sitä nostetaan.

Uudistuva energia toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja miljarditulot maaseudulle. Koko talous hyötyisi, kun nyt tuontipolttoaineisiin käytettävä raha, lähes 10 miljardia vuodessa, voitaisiin sijoittaa kotimaahan.

Turvepolitiikassa hallituksella on näytön paikka. Jos hallitus antaa edelleen vihreille veto-oikeuden asiassa, ei kotimaisen bioenergian kehittämisen tavoitteita saavuteta. Napakat päätökset sen sijaan toisivat uskomattomasti hyötyä koko kansalle.