Myrskyn jälkeen hämminki vasta alkaa ja se käy kalliiksi monille
Viikonlopun talvimyrskyllä on pitkä häntä. Osaa kansalaisista se kurittaa heti. Muut maksavat seurauksista myöhemmin.Lännestä se lauantaina nousi. Talvimyrsky osoitti taas, kuinka haavoittuva iso ja harvaan asuttu maa maa on hurjien luonnonvoimien edessä.
Vaikka Lappiin jumiutuneet turistit olivatkin valtakunnallisen uutisoinnin keskipisteenä, varsinaiset tuhot koettiin muualla.
Pahimmillaan ilman sähköä oli yli 180 000 tuhatta joulun jälkeistä viikonloppua viettävää kotitaloutta. Yli vuorokauden ajan ilman sähköä oli kymmeniä tuhansia asiakkaita.
Metropolialueen vahvojen siirtoyhteyksien varassa asuvien näkökulmasta määrä ei välttämättä kuulosta kovin suurelta, mutta ilman sähköä oleville haitta on sataprosenttinen.
Vaikka verkkoyhtiöiden velvoitetta myrskynsietoon ja automaattista korvauskäytäntöä on kovennettu, yhteiskunnan haavoittuvuus luonnonvoimien edessä on edelleen täyttä totta.
Yli vuorokauden tai pidempään ilman sähköä jääneet saavat haitasta kohtalaisen korvauksen, mutta kaikkia vahinkoja ne eivät kata. Rikkoutuneet sähkölaitteet tai pilaantuvat pakasteet jäävät usein kotivakuutuksen korvattaviksi.
Samoin talojen, piharakennusten tai autojen päälle kaatuneet puut eivät pelkällä moottorisahalla hoidu. Ensivahingon jälkeen alkaa vimmattu selvitystyö omien vakuutusten ehdoista ja korvausrajoista.
Kaikilla ei tähän rytäkkään enää voimia löydy. Osa vahingoista jää kansalaisen itsensä kannettavaksi.
Erityisen haavoittuvia ovat kotieläintilat, joille sähkönsaanti on aivan välttämätöntä. Monet niistä ovat hoitaneet varavoiman näiden tilanteiden varalle, mutta ongelmatonta sekään ei ole. Joka tapauksessa se aiheuttaa kustannuksia, joita ei markkinoilta takaisin saa.
Myös metsänomistajille viime aikoina lisääntyneet myrskyt muodostavat uuden huolen. Talvella jäätynyt maa on perinteisesti pitänyt puita pystyssä paremmin kuin kesämyrskyillä, mutta valitettavasti näin ei enää välttämättä ole.’
Ilmastonmuutoksen edetessä lämpimät ja vetiset talvet yleistyvät ja todennäköisesti myös myrskyt vahvistuvat.
Yhdistelmä on metsänomistajille tuhoisa. Tällä kertaa metsätuhot tuntuvat jääneen jonkun verran pelättyä pienemmiksi, mutta osa niistä paljastuu vasta viikkojen päästä.
Valtakunnallinen tarkastelu peittää alleen jälleen kerran paikallisen kokemuksen.
Pohjanmaalta Uuteenkaupunkiin ulottuvalla rannikkovyöhykkeellä yksittäisen metsänomistajan menetykset saattavat nousta tuhansiin euroihin riippuen korjuumahdollisuuksista ja paikallisesta markkinatilanteesta.
Pohjanmaalaisten kuntien omistaman Korpelan Voiman toimitusjohtaja Mika Konu tiivisti myrskytuhot maanantaina osuvasti. ”Tuhot ovat valtavat, puuta on kaatunut aivan valtavasti”, hän totesi (MT 28.12).
Kun sähköyhtiöt ovat ehtineet saada verkkonsa kuntoon, alkaa korvausten maksu. Siihen vaikutukset eivät kuitenkaan jää.
Vaikka siirtoyhtiöiden hinnoittelu on aiheuttanut kuluttajissa kiukkua jo aiemmin, myrskytuhot antavat niille perusteen korottaa maksuja entisestään.
Myös ilmastonmuutoksen aiheuttama alttius vastaaville tuhoille painaa verkkoyhtiöitä tulevaisuudessakin.
Markkinataloudessa kilpailun uskotaan pitävän kuluttajien kustannukset kurissa, mutta verkkomarkkinoilla tämä ei välttämättä toimi.
Hallituksen on pystyttävä edelleen pitämään huolta myös maaseudulla asuvien ihmisten oikeusturvasta sähkön siirtohinnoittelussa.
Myös vakuutusyhtiöiden asiakkaiden on syytä olla tarkkana sopimusehtojensa tulevista muutoksista.
Tässä asiassa kilpailu voi auttaa, mutta ainoastaan, jos asiakkaat jaksavat keskittyä siihen.
Viikonlopun talvimyrskyllä on pitkä häntä. Osaa kansalaisista se kurittaa heti. Muutkin joutuvat maksamaan seurauksista myöhemmin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




