Metsähallituslaki ei ole vielä valmis

Metsähallituslain uudistaminen on ollut poikkeuksellisenkin hankala asia sekä poliitikoille että virkamiehille. Kymmenen vuotta vireillä olleesta uudistuksesta on vahvoja mielipiteitä myös kansalaisjärjestöillä.

Erimielisyyksien syvyys nousi esiin viime viikolla Helsingissä järjestetyssä kuulemistilaisuudessa, jossa Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä ja Metsähallituksen luontopalvelujen johtaja Rauno Väisänen olivat täysin eri mieltä lakiesityksestä.

Härmälä arvosteli lakiesitystä ankarasti, koska se hänen mukaansa on muun muassa rikkomassa Metsähallituksen kokonaisuuden. Vaikka Väisänen ei ole täysin tyytyväinen lakiesitykseen, hän ei voinut yhtyä pääjohtajan näkemykseen miltään osin.

Härmälän ja Väisäsen julkinen nokittelu on poikkeuksellista, koska harvemmin virkamies arvostelee esimiehensä kantaa julkisesti. Ristiriita kertoo kuitenkin Metsähallituksen nykyiseen hallintomalliin liittyvistä syvistä ongelmista.

Uudistushankkeessa on ollut monta vaihetta. Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen sekä ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ajoivat uudistusta voimakkaasti. Hallituspuolueista erityisesti SDP oli uudistusta vastaan, kuten myös oppositiopuolueet keskusta ja perussuomalaiset.

Metsähallituksen silloinen pääjohtaja Jyrki Kangas arvosteli tiukasti hallituksen ajamaa uudistusta. Kangas erosi tehtävästään helmikuussa 2014 muun muassa siksi, että hän vastusti hallituksen metsähallitusuudistusta ja metsätalouden erottamista osakeyhtiöksi. Hänen mielestään EU ei vaadi uudistusta, vaan hanke oli puhtaasti sisäpoliittinen.

Kankaan seuraajaksi valittu Esa Härmälä on vahvasti edeltäjänsä linjoilla.

Koskisen seuraaja Petteri Orpo (kok.) laittoi uudistuksen vuosi sitten jäähylle. Hänen mielestään paljon kritiikkiä saanut sekava hanke tarvitsee uuden alun ja laajemman hyväksynnän. Orpo kuitenkin korosti Metsähallituslain uudistamisen välttämättömyyttä.

Uudistuksen valmistelua on jatkettu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) johdolla. Viime viikolla järjestettyjen kuulemistilaisuuksien perusteella uudistuksen vastustus on edelleen laajaa. Se ei ole yllätys, koska muutoksia Orpon hyllyttämään valmisteluun ei ole merkittävästi tullut.

Metsähallituksen metsätaloustoiminnoista halutaan muodostaa osakeyhtiö. Julkisia tehtäviä varten ollaan perustamassa erillinen yksikkö, jota johtaisi valtioneuvoston nimittämä luontopalvelujohtaja.

Lapin kunnat ja saamelaisyhteisöt olivat yksimielisesti uudistusesitystä vastaan. Sen pelätään muun muassa vesittävän hyvän yhteistyön, joka vallitsee Metsähallituksen paikallisten työntekijöiden sekä matkailualan ja poronhoitajien välillä. (MT 26.10.)

Esityksen keskeneräisyydestä kertoo, että lakimuutoksen vaikutuksista kuntien saamaan yhteisöveroon ei ole selvitetty. Kysymyksiä herätti myös saamelaispykälän ja työllisyyden edistämistä vaativan velvoitteen puuttuminen uudesta lakiluonnoksesta.

Nykyisen hallintomallin yhdeksi ongelmaksi on koettu, että Metsähallitusta johdetaan sekä maa- ja metsätalousministeriöstä ja ympäristöministeriöstä. On vaikea kuvitella. että erilaisten intressien yhteensovittaminen helpottuisi hajottamalla Metsähallitus kahteen osaan.

Pääministeri Sipilän mukaan Metsähallitusta koskeva uudistus on aidosti auki ja kuulemistilaisuuksilla on merkitystä. Jos niiden aikana tulee ilmi perusteltuja muutostarpeita, esitystä muutetaan niin, että siitä tulee hyvä. (Radio Suomi 18.10.)

Kuulemistilaisuuksien perusteella muutoksia lakiesitykseen todella tarvitaan. Nykyisellään Metsähallitus on kyennyt sovittamaan käytännössä yhteen eri intressejä vähintäänkin tyydyttävästi. Hallinnon sisäiset ongelmat pitää ratkaista, mutta niitä ei pidä siirtää käytännön työhön.