Vilu viljan kasvattaa, mutta oraat kaipaavat nyt sadetta

Kuva: Timo Filpus

Kevään hidas eteneminen viivästytti kylvötöiden aloittamista koko maassa. Sade, viileys ja rajut takatalvet ovat viivästyttäneet peltojen kuivumista kylvökuntoon. Kevätkylvöt aloitettiin noin viikko normaalista aikataulusta myöhässä.

Kun kevätkylvöille viimein päästiin, ne ovat edistyneet etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa vauhdilla. Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) arvioi tämän viikon alussa, että Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa kylvötyöt olivat jo lähes valmiina. Lämmin, tuulinen ja kuiva toukokuun sää on vauhdittanut kylvöjä muuallakin aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Lapissa monet joet vielä tulvivat lumien sulamisvesistä. (Vyr 21.5.)

Kevättöiden kannalta lämmin sää ei ole ongelman, mutta orastumisen jälkeen liika lämpö on haitaksi. Viileässä säässä oraat versovat paremmin ja kasvattavat satopotentiaalia. Viileyden lisäksi pellot kaipaat nyt myös sadetta.

Sääennusteen mukaan sateita ei ole näköpiirissä. Ilmatieteen laitoksen meteorologi Henri Nyman arvioi, että Etelä- ja Keski-Suomessa voi olla edessä pitkä kuiva ja helteinen jakso. Hänen mukaansa tuoreissa ennusteissa ei näy lähiaikoina suuria muutoksia suursäätilaan, joten kuivuus tulee Suomessa todennäköisesti jatkumaan ja pahenemaan. (Ilmatieteen laitos 22.5.)

ProAgria arvioi kasvutilannekatsauksessaan toukokuun puolivälissä, että mikäli kasvukauden alussa ei saada sateita, kuivuus alentaa sato-odotuksia ja aiheuttaa viljelijöille taloudellisia menetyksiä.

Tänä keväänä varhaisimmille kylvöille kevätkosteutta on riittänyt ja ne ovat orastuneet tasaisesti, mutta nyt pelloille kaivataan sadetta. Sadetta kaipaavat myös vasta orastumassa olevat pellot sekä piensiemeniset öljykasvit, joiden kylvämistä on lykätty niiden itämiseen tarvitsemansa pintakosteuden haihtumisen takia.

Vyrin mukaan Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla syysviljat ja nurmet ovat paikoin kärsineet kuivuudesta pahasti ja ovat alkaneet haalistua.

Töitä pelloilla tehdään viimevuotiseen tapaan. Viime syksyn vaikea sadonkorjuun ja viljojen hintojen lasku eivät ole laskeneet viljelyintoa. ProAgria arvioi huhtikuussa, että viljelyaloissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia, vaikka luonnonhoitopeltojen osuus voi hieman kasvaa.

Kauran, sokerijuurikkaan ja kuminan pinta-alojen ennakoitiin kasvavan. Vaikka viljelijöitä on innostettu lisäämään öljykasvien viljelyä, öljykasvien siemenien kysynnässä se ei ole siemenkauppiaiden mukaan näkynyt.

Siemenkauppa on käynyt MT:n siemenkauppiaille tekemän kyselyn mukaan hyvin ja myyntimäärät ovat kasvaneet viime vuodesta. Kaupan sujuminen ei kuitenkaan kerro kylvöalojen lisääntymisestä, vaan viime vuoden vaikeasta olosuhteista ja sitä seuranneesta oman siemenen heikosta laadusta. Jotkut siemenet ovat loppuneet ja osa viljelijöistä on joutunut muuttamaan kylvösuunnitelmiaan.

Kuivuus on heilutellut viljojen maailmanmarkkinahintoja kevään aikana. Kuivuus on leikannut satoarvioita muun muassa Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Lauri Aarnio selvitti väitöskirjatutkimuksessaan kuivuuteen liittyviä riskejä Suomessa. Hänen mukaansa kuivuus on uhka myös Suomessa ja maataloudelle kevään kuivuus on kriittisin.

Maanviljely on ulkoilmalaji eikä sääolosuhteisiin voi vaikuttaa. Riskejä voi kuitenkin yrittää pienentää esimerkiksi laji- ja lajikevalinnoilla, viljelyteknisillä keinoilla ja lisäämällä peltojen multavuutta. Mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset.

Maatalouden kasvuhuonekaasujen vähentämiseksi niin sanotut turvemaat pitäisi vettää. Se haittaisi myös varautumista kuiviin kesiin. Mitä multavampi maa on, sitä paremmin se kestää kuivuutta.