Vaalit ratkaistaan nyt maaseudulla

Presidentinvaalien toisen kierroksen ennakkoäänestys alkaa tänään. Varsinainen vaalipäivä on puolentoista viikon päästä sunnuntaina.

Vaalin ensimmäinen kierros oli juuri niin jännittävä ja tasainen keskustan Paavo Väyrysen ja vihreiden Pekka Haaviston välillä kuin ennakoitiinkin. Haavisto meni toiselle kierrokselle kokoomuksen Sauli Niinistön seuraksi runsaan prosentin erolla Väyryseen.

Ensimmäinen kierros ratkaistiin Uudellamaalla ja Helsingissä. Näillä väkirikkailla alueilla Niinistö ja Haavisto keräsivät ylivoimaisesti suurimmat potit. Väyrynen oli vahvoilla Pohjois- ja Itä-Suomessa. Toki Väyrynen keräsi ääniä myös Etelä-Suomesta. Esimerkiksi Helsingissä hän oli kolmas saaden ääniä enemmän kuin SDP:n Paavo Lipponen ja Espoossa Väyrynen sai enemmän ääniä kuin perussuomalaisten espoolainen puheenjohtaja Timo Soini.

Jos vaalien ensimmäinen kierros ratkaistiin Helsingissä ja Uudellamaalla, löytyy toisen kierroksen ratkaisu maaseudulta. Toiselta kierrokselta pudonneilta ehdokkailta jäi perinnöksi vajaa 1,4 miljoonaa ääntä. Näistä äänistä valtaosa on maaseudulla. Etelässä Haavistolla ja Niinistöllä ei kummallakaan ole enää paljoa voitettavaa. Kisa maaseudun äänistä alkoikin välittömästi ja ehdokkaat lähtivät kohti pohjoisia vaalikenttiä.

Niinistöllä on Haavistoon nähden etumatkaa, mutta aikaisemmat presidentinvaalit ovat osoittaneet, että toisella kierroksella äänimäärät tasaantuvat. Vuonna 1994 RKP:n Elisabet Rehn kiri toisella kierroksella SDP:n Martti Ahtisaaren melkein kiinni. Vuonna 2000 keskustan Esko Aho häväisi Tarja Haloselle noin kolmella prosentilla samoin kuin Sauli Niinistö vuonna 2006.

Presidentinvaalit ovat myös osoittaneet, etteivät puolueet pysty ohjailemaan äänestäjiään ja että toinen kierros on aivan uusi kisa. Kokoomus ei lähtenyt puolueena tukemaan Esko Ahoa. Keskustan edustajat sen sijaan marssivat suoraan Niinistön edellisien vaalien kampanjaan sisään, mutta lopputulos oli molemmissa tapauksissa sama.

Perinteiset porvaripuolueet ovat nyt uuden tilanteen edessä, sillä niiden kannattajat ratkaisevat vaalin. Neljältä pudonneelta porvariehdokkaalta jäi jaettavaksi lähes miljoona ääntä. Vaaleissa täysin epäonnistuneelta SDP:ltä ja vasemmistoliitolta näitä ääniä jäi yli vain vajaa 400 000. Vaikka kaikki vasemmistopuolueiden ehdokkaita äänestäneet äänestäisivät toisella kierroksella Haavistoa, eivät äänet riitä.

Vaalituloksen perusteella voi vetää sen johtopäätöksen, että sekä Niinistö että Haavisto ovat leimallisesti pääkaupunkisseudun ehdokkaita. Erityisesti Haavistolla on maakunnissa paljon kirittävää, mutta toisaalta paljon myös voitettavaa.

On selvä, että ehdokkaiden pitää lähteä ahkerasti kiertämään maakunnissa ja ottamaan kantaa kehä kolmosen ulkopuolella asuvia suomalaisia kiinnostaviin asioihin. Maakuntien äänestäjillä pitää olla mahdollisuus myös vaatia näitä kannanottoja. Aikaa ei ole paljon, mutta uusia mahdollisia äänestäjiä pitää tavata.

Vaalien yhteydessä on puhuttu paljon siitä, kuinka paljon ehdokkailla on rahaa kampanjoida. Raha ei kuitenkaan ratkaise ainakaan toisella kierroksella. Molemmille ehdokkaille on tarjolla julkisuutta lähes rajattomasti.

Monen ehdokas putosi ensimmäisellä kierroksella ja uuden ehdokkaan valitseminen on monelle vaikeaa. Se kannattaa kuitenkin tehdä, koska pudonneiden ehdokkaiden äänestäjillä on ratkaisun avaimet käsissään.