Gm hiipii tuotantoon

Geenimuuntelu ruuantuotannossa kuuluu EU:n maatalouspolitiikan viime vuosien kiistellyimpiin aiheisiin. Kiistelyn aikana markkinat ovat ajaneet ohi poliittisista linjauksista, sillä gm-soijasta on jo tullut johtava valkuaisrehu maailman kotieläintuotannossa.

Nykyiset säädökset sallivat geenimuunnellut rehuraaka-aineet. Sen sijaan elintarvikkeeksi käytettävien kasvien ja erityisesti eläinten perimän muokkausta rajoitetaan edelleen tiukasti.

Maailman soijasta jo neljä viidesosaa on muuntogeenistä. Maississa osuus on noussut yli kolmanneksen. Euroopan vastahakoisuutta gm-tuotantoon kuvaa se, että vain viisi EU:n jäsenmaata käyttää tällä hetkeltä viljelyssä gm-lajikkeita.

Gm-rehu on kuitenkin vallannut lähes koko Euroopan, ja se nostaa osuuttaan tänä vuonna tuntuvasti myös suomalaisessa kotieläintuotannossa. Koska muuntelematonta soijaa on vaikea saada, myös suuret suomalaiset rehunvalmistajat ovat ilmoittaneet ottavansa gm-soijan rehuihinsa (MT 6.3.).

Geenimuunnellut rehukasvit valtaavat markkinat edullisuudellaan. Eurooppa on jäämässä perinteisellä tuotannollaan tämän kehityksen jalkoihin.

Tilanne on ristiriitainen. Eurooppalaiset suhtautuvat geenimuunteluun epäilevästi, mutta markkinat tuovat koko ajan lisää geenimuunneltuja ainesosia eurooppalaiseen ruokaketjuun.

Kyse on sekä eurooppalaisen tuottajan että eurooppalaisen kuluttajan asemasta. Tuottajalla on vaikeuksia vastata kilpailuun perinteisellä tuotannolla. Kuluttajan mahdollisuus valita gm-vapaita elintarvikkeita puolestaan kapenee koko ajan.

Ruuan tuotantoketjun gm-vapaus voi olla jatkossa hyvä ja kannattava kilpailuvaltti esimerkiksi luomu- ja lähiruualle. Hintakisassa tuonnin kanssa on perinteisellä tuotannolla entistä vaikeampi pärjätä.