Metsässä versoo tulevaisuuden kasvu

Suomen talous on ollut taantumassa jo vuosia eikä käännettä parempaan ole näköpiirissä. Kasvun sijaan ekonomistit ovat reivanneet kasvuennusteitaan kesän jälkeen alaspäin.

Huolimatta hallituksen suunnittelemista menoleikkauksista valtion velkaantuminen jatkuu entisellä vauhdilla. EU-komission kesällä julkistaman arvion mukaan Suomen budjettivaje pysyy yli kolmessa prosentissa bkt:stä ja julkisen velan osuus nousee yli 60 prosentiin. Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna EU:n toiseksi hitainta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen pyrkimykset löytää Suomen kadonnut kilpailukyky ovat osoittautuneet odotettuakin hankalammiksi. Yhteiskuntasopimuksesta ei saatu edes neuvotteluja aikaan, eivätkä hallituksen esityksetkään kelvanneet ammattiyhdistysliikkeelle.

Heikon kilpailukyvyn lisäksi ongelmana pidetään sitä, ettemme osaa tehdä sellaisia tuotteita, jotka menisivät kaupaksi. Tämä pitää varmasti ainakin osaksi paikkansa, mutta kyse on laajemmasta ongelmasta.

Saksalaisen Meyerin omistuksen siirtyneellä Turun telakalla tilauskirjat täyttyivät kesällä aina vuoteen 2020 saakka. Miten saksalainen yritys pystyy myymään Suomessa valmistettuja risteilijöitä meitä paremmin? Joka tapauksessa laivanrakentajilla riittää töitä vuosiksi eteenpäin.

Telakkateollisuuden ohella metsäteollisuudella on meillä pitkät perinteet. Vielä muutama vuosi sitten näytti siltä, että suomalaisella metsäteollisuudella on – telakoiden tapaan – takana loistava tulevaisuus. Paperikoneita ja sellutehtaita suljettiin nopeaan tahtiin ja tuotantoa siirrettiin ulkomaille.

Jos joku olisi tässä vaiheessa ilmoittanut miljardiluokan investoinnista suomalaiseen metsäteollisuuteen, ei kukaan olisi ottanut ilmoitusta tosissaan. Suuria tappioita ulkomaanseikkailuista kärsineelle metsäteollisuudelle ennakoitiin hiljaista hautausta.

Moneen kertaa auringonlaskun alaksi leimattu metsäteollisuus on kuitenkin taas nostamassa Suomea puujaloille. Metsä Fibre rakentaa parhaillaan Äänekoskelle 1,2 miljardia euroa maksavaa biotuotetehdasta. Finnpulp suunnittelee Kuopioon maailman suurinta sellutehdasta. Näiden suurien investointien lisäksi teollisuus investoi satoja miljoonia euroja tehtaiden uusimiseen.

Metsäteollisuuden uuden nousun taustalla on maailmalla kovassa kasvussa oleva biotalous. Biotaloudesta haetaan keinoja muun muassa kasvihuonepäästöjen rajoittamiseen.

Suomen kannalta biotalouden nousu on moninkertainen ilon aihe. Meillä on paljon metsää sekä osaamista puun jalostuksesta. Tulevaisuuden biotalous tarvitsee myös uutta osaamista. Perinteisten sellun, paperin ja sahatavaran lisäksi puusta voidaan valmistaa muun muassa kemikaaleja, biopolttoaineita ja tekstiilejä.

Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta merkittäväksi biotalousmahdiksi samaan tapaan kuin olimme menneinä vuosina paperin valmistuksessa. Tämä ei koske pelkästään metsäteollisuutta, vaan uusia mahdollisuuksia on avautunut myös koneita ja laitteita valmistavalle teollisuudelle.

Helmikuussa professorityöryhmän julkistaman Kasvua- ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportin mukaan energia-alalta on mahdollista löytää nopeasti apua Suomen talousahdinkoon. Professoreiden mielestä energiaratkaisujen kotimaisuus vaikuttaa suoraan työllisyyteen ja kasvuun, vaihtotaseeseen, energiateknologian vientiin ja yritysten kilpailukykyyn.

Ei ole sattuma, että metsät tarjoavat meille mahdollisuuden uuteen nousuun. Kiitos hyvän metsänhoidon, metsien vuotuinen kasvu on reilusti yli sata miljoonaa kuutiometriä. Metsistä hakataan tällä hetkellä noin 65 miljoonaa kuutiota runkopuuta vuodessa. Luonnonvarakeskuksen mukaan hakkuiden määrää on mahdollista nostaa kestävästi 86 miljoonaan kuutiometriin.

Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara. Hyvin hoidettuina ne tarjoavat työtä ja toimeentuloa myös tuleville sukupolville.