Yhteiskuntasopimus ei ole vielä valmis

Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät maanantaina yksimielisyyteen yhteiskuntasopimuksen sisällöstä. Sopimukseen pääseminen on ollut hankalaa. Neljä aikaisempaa yritystä eivät johtaneet tulokseen, mutta viidennellä kerralla paine oli kasvanut riittävästi.

Hallitus antoi sopimiselle vielä kerran mahdollisuuden lupaamalla laittaa niin sanottujen pakkolakien valmistelun jäähylle neuvottelujen ajaksi. Viime syyskuussa hallitus antoi esityksensä kilpailukykypaketista eli pakkolaista, kun työmarkkinajärjestöjen varsinaiset neuvottelut ensimmäisen kerran kaatuivat.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitti jo ennen viime kevään eduskuntavaaleja yhteiskuntasopimusta Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Sipilä yritti saada sopimusta aikaiseksi jo ennen varsinaisia hallitusneuvotteluja, koska sopimus olisi luonut pohjaa tulevalle hallitusohjelmalle.

Huolimatta siitä, että neuvottelijat hyväksyivät sopimuksen, ei yhteiskuntasopimus ole vielä valmis. Kaikki muut työmarkkinakeskusjärjestöt hyväksyivät sopimuksen, mutta SAK haluaa viedä asian liittojensa käsittelyyn. SAK:n lopullinen päätös on odotettavissa ensi maanantaina.

Hallituksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaan alentaa yksikkötyökustannuksia viisi prosenttia. Maanantaina sovittu ratkaisu täyttää hallitusohjelman tavoitteen noin puoliksi. Paikallisen sopimisen osalta tavoitteet eivät täyttyneet senkään vertaa.

Suomen Yrittäjien (SY) toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mielestä neuvottelutulos on karua luettavaa Suomen työllisyydestä huolehtineille pienyrittäjille. SY:tä ei huolittu neuvottelupöytään.

Paikallista sopimista koskevat kirjaukset jäivät Järventauksen mukaan kauaksi hallituksen asettamista tavoitteista. Hänen mielestään hallituksen pitää nyt toimia ja estää hallitusohjelman vesittäminen. Jos neuvottelutulos toteutetaan, korporatismi voittaa ja demokratia ja työllisyys häviävät.

Vaikka SAK:ta lukuun ottamatta kaikki keskusjärjestöt hyväksyivät sopimuksen, kukaan ei ole siihen tyytyväinen. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mielestä sopu on kuitenkin hyvä alku matkalla kohti parempaa kilpailukykyä ja työllisyyttä. EK:n mukaan kaikkien pitää olla sopimuksessa mukana.

Sipilän hallitus on luvannut, että jos kilpailukykyloikan tavoitteet saavutetaan työmarkkinapöydässä, verotusta kevennetään ja suunnitelluista leikkauksista luovutaan.

Sipilän mielestä työmarkkinaosapuolten neuvotteluratkaisu on erittäin positiivinen askel eteenpäin. Sipilän mukaan järjestöjen sopimus korvaa hallituksen suunnittelemat leikkaukset mutta ei riitä veronalennuksiin.

Hallituksen mielipiteitä sopimuksen riittävyydestä kuunnellaan SAK:n liitoissa tarkalla korvalla. Jos sopimus ei hallitukselle riitä, saattaa olla niin, ettei se riitä kaikille SAK:n liitoillekaan. Sopimusta ei ehkä synny, jos Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT jää sen ulkopuolelle.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on jäsenliittojen vanki samaan tapaan kuin SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen oli vuoden 1991 yhteiskuntasopimusneuvottelujen aikana. Silloin valmiiksi hyväksytty sopimus kaatui paperi- ja metalliliittojen vastustukseen.

Vaikka sopimus hyväksyttäisiinkin, se vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn hitaasti. Lisäksi ilman veronalennuksia kotimainen ostovoima vähenisi, koska sopimus lisää palkansaajien veroluonteisia maksuja.

Joka tapauksessa laihakin sopu on parempi kuin lihava riita. Vauhti saattaa olla hidas, mutta suunta on oikea.

Vaikka sopimus ei täytä hallituksen sille asettamia ehtoja, se on hyvä alku jatkoneuvotteluille. Tätä mahdollisuutta ei saa hukata. Työmarkkinajärjestöille on annettu valta, nyt on aika kantaa vastuu.