Hankkija siirtyy Tanskan talonpojille

Suomen maatalouskaupan rakenteet rytisivät perjantaina, kun SOK kertoi myyvänsä Hankkija-Maatalous Oy:n osake-enemmistön tanskalaiselle DLA Groupille. Kauppa ei ole alaa seuranneille yllätys. Kyse on ollut enemmänkin sopivan ostajaehdokkaan löytämisestä.

DLA ei ole sekään outo ilmestys. Se osti runsas vuosi sitten Yrittäjien Maatalouden ja kertoi samalla aikeistaan kasvaa alan merkittäväksi toimijaksi myös Suomessa. Perjantain kaupalla DLA nousee Suomen maatalouskaupan markkinajohtajaksi.

Suomen maatalouskaupan rakenne ja kilpailukyky ovat olleet EU-aikana suosittu puheenaihe. Maatiloja on aiempaa vähemmän, ne ovat aiempaa suurempia ja tekevät yhä enemmän kauppaa suoraan rehu- ja tarvikevalmistajien kanssa.

Yksi keskeinen keskustelija on ollut Hankkija Maatalouden toimitusjohtaja Ensio Hytönen. Hän on painottanut maatalouskaupan kasvun ja kansainvälistymisen välttämättömyyttä.

”Ne kasvavat, jotka pystyvät kansainvälistymään. Ilman kasvua yritykset eivät voi pitkällä tähtäyksellä menestyä”, Hytönen totesi Maaseudun Tulevaisuudessa (MT 6.8.) kuukausi sitten.

Toimitusjohtajalla taisi jo olla parempaa tietoa tulevista järjestelyistä.

Ulospäin omistajavaihdos näkyy ainakin aluksi vain vähän. DLA alkaa tehdä Suomessa kauppaa Hankkija-nimen alla. Agrimarketit ja Multasormet säilyvät myymälämerkkeinä, samoin Yrittäjien Maataloudet.

Etelä-Pohjanmaalla, Salon seudulla sekä Kymenlaaksossa osuuskaupat ovat omistaneet ja hoitaneet myös maatalouskaupan. DLA jatkaa Hankkija-Maatalouden tapaan myös tätä yhteistyötä.

Suomessa on myös jatkossa kaksi suurta maatalouskauppaa – K-Maatalous ja Hankkija. Suurin muutos lienee, että Hankkijasta tulee osa Euroopan seitsemänneksi suurinta maatalouskauppaa.

DLA on suuri tekijä Euroopan vilja- ja lannoitemarkkinoilla. Neuvotteluvoimallaan se pystynee lisäämään hintakilpailua maatalouden tarvikkeiden osalta.

DLA:n kautta Suomi lähenee eurooppalaisia viljamarkkinoita. Tämän pitäisi tarkoittaa myös viljan hinnannousujen nykyistä nopeampaa heijastumista Suomen viljakauppaan. Ehkä myös viljelijöiden kiroamasta ”itämerivähennyksestä” päästään lopulta eroon.

Hankkija on suomalaisille tuottajille tärkeä toiminimi, johon liittyy myös kipeitä muistoja. Tuottajien hankintaosuuskunnaksi vuonna 1905 syntynyt Hankkija koki nousun ja menestyksen sekä lopulta hallitsematonta kasvua seuranneen konkurssin vuonna 1992. Hankkija oli ollut liian monessa mukana.

Hankkijan maatalous- ja konekauppa oli ennen konkurssia siirretty tytäryhtiöön, joka vuotta myöhemmin siirtyi SOK:n omistukseen. Tuottajien hankintaosuuskunnasta oli tullut osa suurinta kuluttajaosuuskuntaa.

DLA:n kautta Hankkija palaa jälleen tuottajien omistamaksi maatalouskaupaksi. Tosin nuo tuottajat ovat tanskalaisia talonpoikia.

DLA on alkujaan tanskalaisfarmareiden ”Hankkija”, joka huolehtii nykyisellään runsaan kolmenkymmenen osuuskunnan ja yksityisen yrityksen hankinnoista Itämeren ympäristössä. Työntekijöitä sillä on vajaat 3 000 ja liikevaihtoa noin kolme miljardia euroa.

Viljelijöillä on odotuksia DLA:n vaikutuksiin tuote- ja panosmarkkinoille, mutta eivät tanskalaisetkaan ole liikkeellä pyyteettömästi. Myös Suomen liiketoiminnoista odotetaan voittoa tanskalaisomistajille.

Hankkija-kaupan perustellaan olevan osa välttämätöntä rakennemuutosta. Joka tapauksessa sen myötä siirtyy jälleen perinteinen suomalaisyritys ulkomaiseen omistukseen.