Toukotyöt alkuun puiden ja polttaen

Vaikka suotuisimmilla alueilla kylvötyöt on jo päästy aloittamaan, toukotyöt ovat vielä suurimmassa osassa Suomea alkutekijöissään.

Monet viljelijät valmistautuvat aloittamaan toukotyöt poikkeuksellisessa tilanteessa. Ennen varsinaisten kevättöiden alkua on monella tilalla edessä viime vuoden kadon jälkipuinti. Tiloilla joudutaan pohtimaan, mitä viime syksynä puimatta jääneille lohkoille tehdään. Talven alle jäänyt sato pitää tavalla tai toisella hävittää uuden tieltä.

Vaikka alue- ja tilakohtaiset erot ovat suuria, jäi peltoja puimatta koko maassa. Itä-Suomessa korjaamatta jäi jopa puolet viljoista. Itä- ja Pohjois-Suomessa viime vuonna koettiin pahin kato 30 vuoteen. Viime syksynä peltoon jäi yhteensä noin 80 000 hehtaarin sato.

Viljojen osalta hävityskeinoina ovat esimerkiksi niittomurskaus tai kulottaminen. Vaikka tukien täydentävissä ehdoissa polttaminen kielletään, kielto koskee Maaseutuviraston (Mavi) ylitarkastajan Hanna Ketomäen mukaan nimenomaan sängen polttamista. Sängenkin saa polttaa jos se on välttämätöntä esimerkiksi kylvön toteuttamiseksi. Vaikka polttamiseen ei tarvitse erikseen hakea lupaa, pitää valvonnassa kuitenkin löytyä peruste sängen polttamiselle. (MT 25.4.)

Lisää päänvaivaa viljelijöille tuo se, että korjaamatta jäänyt sato vaikuttaa lannoitukseen. Peltoon jäänyt sato pitää huomioida fosforilannoituksessa.

Kulottamisen yhteydessä pitää muistaa olla varovainen, ettei tuli pääse leviämään. Varovaisuus on tarpeen myös siksi, että lain mukaan sytyttäjä on vastuussa avotulen teosta mahdollisesti aiheutuneista vahingoista.

Kulotuksesta pitää ilmoittaa ennakkoon paikalliselle pelastuslaitokselle. Ennakkoilmoituksella voidaan välttää turhat hälytykset. Ennen kulotusta pitää myös varmistaa voimassa olevat metsä- ja ruohikkopalovaroitukset.

Korjaamatta jäänyt sato lisää myös tautiriskejä. Vilja-alan yhteistyöryhmä (Vyr) muistuttaakin, että mikäli sato jäi korjaamatta, samalle lohkolle ei kannata kylvää tänä vuonna viljaa.

Talven alle jääneiden öljykasvien puinti onnistuu joissakin tapauksissa myös keväällä. Kurikkalainen Jarkko Saari pui runsas viikko sitten rapsia. Puinti sujui Saaren mukaan kohtalaisesti, mutta satotappioiden lisäksi talven jäljiltä tuli myös laatutappioita. (MT 4.5.)

Viime vuosi oli poikkeuksellinen myös siinä suhteessa, että jollakin tiloilla saatiin ennätyssato. Pro Agria -keskusten liiton johtavan asiantuntijan Sari Peltosen mukaan ennätyssadosta huolimatta näilläkin tiloilla päästiin hädin tuskin plussalle. Kustannukset saatiin katettua, mutta tilan kehittämiseen ja investointeihin rahaa ei riittänyt.

Viljelijöiden taloudellista ahdinkoa pahentaa, että viime vuosi oli jo viides tappiollinen vuosi peräkkäin.

Syynä heikkoon kannattavuuteen on kustannusten nousu. Pro Agrian mukaan kustannukset ovat nousseet tällä vuosituhannella 400 euroa hehtaarilta, mutta tulot vain sata euroa.

Ruuan tuottamisen huonosta kannattavuudesta pitäisi olla huolissaan muidenkin kuin viljelijöiden. Kuinka kauan viljelijät jaksavat tehdä elintärkeää työtään talousongelmien keskellä? Miten on mahdollista, että Suomessa pitää tuottaa ruokaa EU:n alhaisimmilla tuottajahinnoilla?

Pitkään jatkuneesta talousahdingosta huolimatta viljelijöillä riittää vielä uskoa siihen, että tuhkastakin kasvaa uusi sato. Viljelijät ovat selviytyjiä, mutta jossain vaiheessa tulee raja vastaan.

Ennusteiden mukaan säät suosivat toukotöitä. Pelloilla onkin alkamassa melkoinen vilske.