Ikääntyvien kotihoidon tasosta ei ole varaa tinkiä, koska huonosti hoidettu kotihoito on heitteillejättöä

Kriteerit kotihoidon piiriin pääsemiseksi ovat tiukat. Kuva: Timo Filpus

Suurin osa suomalaisista pelkää, etteivät he itse tai omaiset saa ihmisarvoista vanhustenhoitoa Suomessa. Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agrilla syyskuussa teettämään kyselytutkimuksen vastanneista 71 prosenttia oli tätä mieltä. Ero miesten ja naisten välillä oli merkittävä. Naisista 80 prosenttia pelkää vanhustenhoidon puolesta ja miehistä 62 prosenttia. Maaseudulla hoidon tulevaisuus huolettaa vähiten. Luottamuspula on vakava. (MT 9.10.)

Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan yliopistolehtorin Lina Van Aerschotin mielestä huoli ihmisarvoisen vanhustenhoidon saatavuudesta on aiheellinen. Hänen mukaansa vanhustenhoidon suuri ongelma on hoitoon pääsyn tiukat kriteerit. Hoivakotiin pääsee vasta kun on todella huonokuntoinen.

Valtion ja sitä kautta myös hyvinvointialueiden tiukka taloustilanne on johtanut siihen, ettei näköpiirissä ole parannusta ikääntyvien palveluihin. Tämä näkyy muun muassa hoitajamitoituksen ympärillä edelleen käytävässä keskustelussa ja päätöksissä. Hoitajamitoituksen desimaaleja on muutettu monta kertaa.

Nykyinen pääministeri Petteri Orpo (kok.) sai vuoden 2019 tammikuussa aikaan kohun todettuaan vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta käydyssä keskustelussa, ettei ihminen ole desimaali. Orpo selitti lausahdustaan, ettei yksioikoinen luku laissa takaa hoidon laatua eikä estä laiminlyöntejä, koska hoitajien tarve perustuu aina yksilölliseen hoidontarpeeseen. Orpo oli periaatteessa oikeassa.

Hoitajamitoituksesta määräävä vanhuspalvelulaki astui voimaan loppuvuodesta 2020. Sen mukaan huhtikuusta 2023 alkaen työntekijöitä on oltava 0,65 asiakasta kohden ja joulukuusta alkaen 0,7 asiakasta kohden.

Hoitajamitoituksen desimaalit ovat jääneet elämään Orpon lausahduksen jälkeenkin. Vuoden 2023 marraskuussa eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, jonka mukaan hoitajamitoituksen täysimääräistä voimaantuloa siirretään neljällä vuodella eteenpäin.

Kevään budjettiriihessä hallitus päätti esittää hoitajamitoituksen laskemista 0,6:een eli kuuteen hoitajaan kymmentä asiakasta kohden. Vaikka muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa, ovat hyvinvointialueet jo alkaneet laskea hoitajamitoitusta ennen kuin asiasta on edes päätetty eduskunnassa (HS 9.10.). Hoitajamitoituksen minimi on useissa tapauksissa käytännössä maksimi.

Viime vuosina julkinen keskustelu on pyörinyt hoitajamitoituksessa ja ympärivuorokautisessa hoivassa. Jyväskylän yliopiston tutkijan Ulla Halosen mielestä hoitajamitoitusta tärkeämpää olisi puhua kotona asuvien vanhusten tarpeista. Hän muistuttaa, että kotona asuu huomattavasti suurempi joukko hoivan tarpeessa olevia ihmisiä kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. (Yle 26.9.2023)

Kriteerit päästä kotihoidon piiriin ovat myös tiukat. Vaikka ikäihmisten lukumäärä kasvaa, kotihoidon käyntien määrä on koko maassa vähentynyt. THL:n johtavan asiantuntijan Sari Kehusmaan mukaan tilanne on erikoinen, koska kotihoidon asiakasmäärien tulisi kaiken järjen mukaan olla kasvussa eikä laskussa. Hyvinvointialueiden pitäisi Kehusmaan mielestä pystyä nostamaan kotihoidon määrää, ei laskea.

Ikääntyvien hoivaa siirretään yhä enemmän kotihoidon varaan. Tämä on huomioitava myös resursseissa, vaikka rahasta on krooninen pula. Hyvin toimiva kotihoito vähentää painetta laitoshoitoon. Huonosti hoidettu kotihoito on heitteillejättöä. Koti on ymmärrettävästi paras paikka, mutta jossain vaiheessa raja tulee vastaan. Yhteiskunnan tärkein tehtävä on huolehtia heistä, jotka eivät itse siihen kykene.

Tällä viikolla vietetään Vanhustenviikkoa teemalla Hyvä arki, hyvä mieli. Juhlapuheiden lisäksi on tehtävä myös konkreettisia tekoja.