Biotalouden arvostelu menee metsään

Kotimainen keskustelu biotalouden ja erityisesti biopolttoaineiden käytön järkevyydestä käy kuumana.

Maanantaina Ylen MOT- ohjelmassa ympäristö- ja metsäalan asiantuntijat arvostelivat ankarasti Suomen hallituksen biotalouslinjauksia, joiden mukaan metsien hakkuita on tarkoitus lisätä yli 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.

Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Sampo Soimakallion mielestä puun käyttöä lisäämällä siirretään metsien hiilivarastoa osittain ilmakehään. Hänen mukaansa hakkuiden lisääminen kiihdyttää ilmastonmuutosta lähivuosina.

Helsingin yliopiston kansantaloudellisen metsäekonomian ja metsäpolitiikan professorin Olli Tahvosen mielestä biopolttoaineiden tukeminen on hullun hommaa. Sen sijaan, että hillittäisiin ilmastonmuutosta, julkisilla varoilla tuetaan hiilidioksidin tuotantoa ja ilmastomuutoksen kiihtymistä.

Tahvosen mielestä puun polttamisen pitäminen hiilineutraalina energiantuotantona on lähellä itsepetosta. Kansatalouden kannalta edullisin tapa vähentää hiilidioksidin nettopäästöjä olisi Tahvosen mukaan se, että metsien annetaan kasvaa nykyistä vanhemmaksi.

Erityisesti Ylen uutisoinnissa ja keskusteluissa annetaan ymmärtää, että tiedeyhteisö on yksimielinen metsien käytön lisäämisen haitallisuudesta. Näin ei kuitenkaan ole. Lappeenrannan yliopiston professorin Esa Vakkilaisen mielestä puun energiakäytön demonisointi on järjetöntä.

Vakkilaisen mukaan väite, että metsien käyttö lisäisi kasvihuonekaasujen päästöjä, ei kestä tieteellistä tarkastelua. Hän uskoo, että bioenergian käyttö on ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vakkilainen muistuttaa, että metsien kasvu on kiihtynyt, vaikka puun energiakäyttö Suomessa on kolminkertaistunut vuoden 1990 jälkeen.

Luonnonvarakeskuksen professorin Hannu Ilvesniemen mukaan metsiä ei voi museoida hiilinieluiksi. Ilvesniemi muistuttaa, että nuori, nopeasti kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia kuin varttuneemmat, hitaammin kasvavat metsät. Metsien tehokas käyttö onkin Ilvesniemen mielestä ilmastoteko. (MT 29.4.)

EU:n komissio julkisti heinäkuussa ehdotuksensa EU-jäsenmaiden osuuksiksi päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasujen päästöjen leikkauksista. Suomen pitäisi leikata näitä päästöjä vuoteen 2030 mennessä 39 prosenttia.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin Kai Mykkäsen (kok.) mielestä Suomi pystyy tavoitteet saavuttamaan. Hänen mukaansa biopolttoaineet antavat Suomelle etulyöntiaseman ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilman biopolttoaineita tavoitteesta olisi Mykkäsen mielestä mahdotonta puhua.

Metsien hiilikierron ymmärtämisessä on parantamisen varaa myös EU:n tasolla. Komission taakanjakoesityksessä ei oteta huomioon hyvän metsänhoidon vaikutusta hiilen sidontaa. Komissiossa epäillään, etteivät metsänhoidon tilastointiin liittyvät laskentamenetelmät ole kaikissa jäsenmaissa luotettavia.

Jos tiedot metsänhoidon vaikutuksesta hiilen sidontaan ovat vakuuttavia, voidaan metsän hoito ottaa myöhemmin huomioon päästövähennysten kompensoinnissa.

Suomen osalta metsien hyvän hoidon vaikutusta puuston kasvuun on helppo osoittaa. Metsien puuston kasvu on lisääntynyt 1950-luvun noin 55 miljoonasta kuutiosta 105 miljoonaan kuutioon. Koska metsiä on käytetty kasvua vähemmän, on puuvaraton kasvanut reippaasti.

Kiistely puun hiilidioksidipäästöistä kiteytyy siihen, millä aikavälillä asiaa tarkastellaan. Selvää on, että kasvava puusto sitoo hiiltä ja vanhasta lahoavasta puusta hiiltä vapautuu. Yhtä selvää on, että puun käytön lisääminen rakentamisessa on tehokkain hiilensidontakeino.

Puun käytön lisääminen yhdistettynä hyvään metsänhoitoon on tehokkain tapa vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä Suomessa. Samalla vähennetään riippuvuutta tuontienergiasta ja parannetaan työllisyyttä.