Niukkuus nostaa viljojen hintaa

Rypsi on yksi vaihtoehto viljanviljelylle, mutta sen hinta ei ole viime vuosina innostanut tuottajia riittävästi. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomen viljamarkkinoilla on poikkeuksellinen tilanne, koska viljoista maksetaan nyt maailmanmarkkinahintoja enemmän. Syynä tähän on viime syksyn alhainen satotaso. Viljaa ei ole kauraa lukuun ottamatta riittänyt vientiin. Normaalivuosina vientitarve on jopa miljardi kiloa. (MT 19.2.)

Lanterran maatalouden ja yritystoiminnan asiantuntija Timo Jaakkola arvioi viime viikolla Vilja-alan yhteistyöryhmän viljelijäseminaarissa, että kotimaisten viljojen hinnat olisivat nyt 50 euroa tonnilta matalammat, jos viime syksyn sato olisi ollut normaalilla tasolla. Normaalina satovuotena viljojen hinnat Suomessa ovat Euroopan matalimmat. Syy siihen on Viljelijän Bernerin tuoteryhmänjohtajan Sam Tallbergin mukaan Itämeri-vähennys eli viennin korkeat kuljetuskustannukset. Itämeri-lisä nostaa vastaavasti tuonnin kustannuksia. Vientihinnat määrittävät myös kotimaassa käytettävän viljan hinnan.

Moni asiantuntija kehottaa tekemään hintakiinnityksen osalle ensi syksyn sadosta, koska monet tällä hetkellä tarjolla olevat sopimushinnat ylittävät viljapörssien tulevan syksyn futuurit. Tappiolla ei kiinnityksiä kannata tehdä. Jaakkola kehottaa viljelijöitä selvittämään omat tuotantokustannukset. Jos kiinnityshinta ei täytä kustannuksia, viljaa ei kannata kylvää. Jaakkola pohti, että kolmannes viljatilojen pelloista voisi olla muilla kasveilla kuin viljalla.

Viljanviljelyn vaihtoehtoina ovat muun muassa öljykasvit. Rypsillä ja rapsilla olisi kysyntää, koska kotimainen sato kattaa vain murto-osan Suomessa puristettavasta öljystä. Öljykasveilla on monia etuja. Niillä on muun muassa hyvä esikasviarvo, niillä saadaan säästöjä kuivaus- ja kuljetuskustannuksissa, ne parantavat valkuaisomavaraisuutta ja ovat pölyttäjäystävällisiä. Edut eivät auta, jos viljely ei ole kannattavaa.

Harkinnanarvoisia vaihtoehtoja viljoille ovat muun muassa viherlannoitusnurmi, viherkesanto ja luonnonhoitopelto. Vaikka niin sanottu hömppäheinä jakaa viljelijöidenkin mielipiteet, on sillä maanparannuksen ja ympäristön lisäksi muitakin hyviä vaikutuksia.