Posti tarvitsee valtion tukea

Yhteiskunnan nopea digitalisoituminen on ajanut Postin ahtaalle. Jaettavien kirjeiden ja lehtien määrä on vähentynyt vauhdilla. Posti on pyrkinyt sopeutumaan tilanteeseen uudistamalla toimintaansa. Postinkonttoreita on suljettu rivakasti, henkilökuntaa on vähennetty ja hintoja nostettu.

Kaikki uudistukset eivät ole onnistuneet, vaan postin kulussa ja jakelussa on ollut erityisesti maaseudulla suuria ongelmia.

Häiriöitä on ollut sekä yleispalveluvelvoitteen piirissä olevissa lähetyksissä että lehtien jakelussa. Kirjeiden ja korttien vähentymisestä kertoo, että näiden yleispalveluvelvoitteen piirissä olevien postilähetysten osuus oli viime vuonna 4,6 prosenttia Postin kaikista lähetyksistä. Edellisvuonna niiden osuus oli 5,5 prosenttia.

Muutos on ollut nopeaa ja sen ennakoidaan nopeutuvan edelleen. Osoitteellisten kirjeiden määrä on puolittunut vuoden 2008 jälkeen. Vuonna 2025 kirjeiden määrän arvioidaan vähentyvän 75–90 prosenttia vuoden 2000 tasosta. Ellei mitään tehdä, kirjeiden määrän romahdus nostaa lehtien jakelukustannuksia entisestään.

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n mukaan Postin yleispalveluvelvoitteen ylläpitäminen ei ole tulevaisuudessa mahdollista ilman valtion tukea. Viime kesäkuussa julkaistussa raportissa VTV kehottaa liikenne- ja viestintäministeriötä ja Viestintävirastoa varautumaan siihen, että Postin yleispalvelun kustannuksia pitää tukea valtion varoista. (MT 1.4.)

Postin jakelun tukeminen ei ole poikkeuksellista. Suomi on tällä hetkellä ainoita maita Euroopassa, jossa valtio ei tue postin tai lehtien jakamista. Suomessa sanomalehtien jakelutuki lopetettiin vuonna 1995.

Postikaan ei ole tilanteeseen tyytyväinen. Tulosta pitäisi tehdä, mutta Postin pitää kilpailla muiden jakeluyhtiöiden kanssa eri säännöillä, koska muilla ei ole yleispalveluvelvoitetta. Postia jakaa Suomessa Postin lisäksi 16 muutakin toimijaa.

Posti esitti tammikuussa määräaikaista valtion tukea paperilehtien jakeluun maaseudulla. Tuki mahdollistaisi Postin mukaan moniarvoisen tiedonvälityksen koko maassa.

Myös Postin hallintoneuvosto on huolissaan. Hallintoneuvoston mukaan seuraavan hallituksen pitäisi ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin postipalveluiden ja lehtien jakelun turvaamiseksi.

Medialiiton toimitusjohtajan Jukka Holmbergin mielestä jakelutuki ei riitä ratkaisemaan jakelun kannattavuutta. Media-alan mielestä lehtien, kirjeiden ja muun postin jakelun järjestämisvastuu pitäisi siirtää Postilta esimerkiksi valtion erityistehtäväyhtiölle.

Posti on tärkeä osa yhteiskunnan peruspalveluja ja tästä syystä Postin yleispalveluvelvoite on perusteltu. Vastuu postin kulusta on viime kädessä valtiolla. Posti on valtion kokonaan omistama yhtiö, jolla on edelleen eduskunnan valitsema hallintoneuvosto.

MT:n tekemän kyselyn perusteella puolueilla on postin jakelun valtion tuesta erilaisia näkemyksiä. Eroista huolimatta vastauksista voi päätellä, että seuraavalla vaalikaudella ainakin selvitetään jakelutuen tarpeellisuus. Tuen lisäksi puolueet haluaisivat tarkastella Postin tuottotavoitetta.

Hyvä, että asioita selvitetään, mutta päätöksiä pitäisi tulla. Loppumassa olevalla vaalikaudella Postin ongelmiin on pyritty löytämään ratkaisuja muun muassa Postilakia uudistamalla. Muutosvauhti on kuitenkin nopea ja Postin haasteet niin suuret, että uudistuksia on jatkettava.

Poliittisten päättäjien on määriteltävä, mitä he Postilta haluavat. Sen jälkeen on huolehdittava, että Postilla on käytettävissä riittävät resurssit tehtävän hoitamiseen.

Päätyvät poliitikot mihin ratkaisuun tahansa, tavallisen kansalaisen kannalta on tärkeintä, että postipalvelut toimivat ja ovat kohtuuhintaisia.