Metsien puusto ei voi niellä hiiltä rajattomasti ‒ ratkaisu löytyy fossiilisten päästöjen vähentämisestä

Kuva: Timo Filpus

Euroopan metsiin on kohdistunut EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan taholta kovia odotuksia. Metsien pitäisi kyetä nielemään fossiilisten energialähteiden päästöt, korvaamaan uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, turvaamaan luonnon monimuotoisuus, tuottaa taloudellista hyötyä sekä toimia yhteisinä virkistysalueina. Vaatimusten yhdistäminen on mahdoton tehtävä.

Luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi metsiä ei saisi hakata, mutta hiilensidonnan tehostamiseksi niitä pitäisi uudistaa. Vanhoja metsiä pitäisi suojella, mutta ne ovat alttiita metsätuhoille.

Puupohjaisten tuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa ja hakkuut siirtyvät muualle, jos Euroopassa niitä rajoitetaan. Tämä hiilivuoto ei auta maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjunnassa, kun hakkuut lisääntyvät maissa, joissa metsien hoito on kaukana pohjoismaisesta tasosta.

Kiinassa on rakennettu niin paljon lisää kartonkikapasiteettia, että sitä riittää vientiin myös Eurooppaan. Suomalainen metsäteollisuus on vaikeuksissa, mikä näkyy tehtaiden sulkemisina. (MT 20.1.)

Tullin tilastojen mukaan Suomessa ulkomainen verkkokauppa kuusinkertaistui viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuoden marraskuuhun mennessä Suomeen tuli yli 25 miljoonaa lähetyserää ulkomailta. Niistä lähes 90 prosenttia tuli Kiinasta kartonkipakkauksineen. Ympäristövaatimusten ja kasvaneen tuonnin lisäksi Yhdysvaltojen presidentti Trump uhkaa eurooppalaisia tuotteita uusilla tulleilla.

Luonnonvarakeskuksen kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietojen mukaan Suomen metsät olivat vuonna 2023 päästölähde. Puusto kasvoi hakkuita enemmän, mutta hiilinielu ei kattanut maaperän lisääntyneitä päästöjä. (Luke 15.1.)

Luken laskelmien mukaan metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi, koska puuston kokonaisbiomassan (lehdet, oksat, runko, juuristo) kasvu on pienentynyt, koska hakkuut ovat kasvaneet. Lisäksi maaperän hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet ja kivennäismaiden hiilivaraston kasvu on pysähtynyt, koska ilmaston lämpeneminen on lisännyt hajotusta ja elävästä puustosta on syntynyt vähemmän uutta kariketta.

Maaperän päästöjen kasvua voi Luken mukaan selittää myös kertoimien muutos. Luken erikoistutkija Tarja Tuomainen arvioi, että maaperän päästöjen laskentaan liittyy suuria epävarmuuksia, koska mallinnukseen liittyvät virheet voivat olla suuria. Esimerkiksi Ruotsissa laskelmat tehdään eri tavalla. (MT 17.1.)

Kertoimien muutosten lisäksi muun muassa ojitetut suot ovat muuttuneet jo aiemmin laskelmissa päästölähteiksi.

Koska Suomen ilmastopolitiikkaa on vahvasti sidoksissa metsien hiilinieluun, vaatimukset hakkuiden vähentämisestä saavat lisää vettä myllyynsä. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mielestä on ihan selvää, että hakkuita on tavalla tai toisella saatava vähennettyä, jos halutaan saavuttaa ilmastotavoitteet. Muuten Suomen pitää ostaa päästöoikeuksia muilta EU-mailta. (Yle 17.1.)

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Karoliina Niemen mielestä metsien roolia ilmastopolitiikassa pitäisi arvioida uudelleen. Hänen mielestään nielujen pieneneminen Saksassa ja metsätuhot maailmalla osoittavat, että metsät ovat epävarma hiilivarasto. Niemi muistuttaa, että pitää ymmärtää kokonaisuus.

Hiilinielut ovat pienentyneet muuallakin. Vuonna 2013 EU:n yhteinen laskennallinen hiilinielu oli 347,6 miljoonaa tonnia ja vuonna 2022 se oli enää 236,4 miljoonaa tonnia. Vähennystä kolmannes. Kenellä on oikeasti päästöoikeuksia myytävänä?

Metsäsektori on ajautunut puun ja kuoren väliin. Ilmastopolitiikassa pitää metsäalan syyllistämisen sijaan huomio kiinnittää kulutuksen ja fossiilisten päästöjen vähentämiseen. Metsiltä ei voi vaatia mahdottomia.