Talouskasvu lisää budjettipaineita

Valtiovarainministeriö aloittaa huomenna tiistaina valtion ensi vuoden budjetin valmistelun ministeriön sisäisillä neuvotteluilla. Seuraavalla viikolla käydään valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden väliset neuvottelut. Hallituksen budjettiesitys julkistetaan syyskuun puolenvälin jälkeen.

Budjetin valmisteluun liittyy pitkästä aikaa positiivinen elementti, talous kasvaa. VM:n arvion mukaan talous kasvaa tänä vuonna 2,4 prosenttia. Joidenkin ekonomistein mukaan kasvuvauhti saattaa olla jopa kolme prosenttia. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrin mukaan talousennustajatkin yllättänyt talouskasvu jatkuu myös ensi vuonna.

Talouskasvun vauhdittuminen lähes vuosikymmen kestäneen taantuman jälkeen on erittäin myönteinen asia. Budjettiriiheen valmistautuvalle hallitukselle talouskasvu lisää kuitenkin paineita monelta taholta. Talouskasvun hedelmillä on poimijoita.

Kohonneet budjettiodotukset on huomattu myös valtiovarainministeriössä, jossa halutaan hillitä liian suuria odotuksia ja laittaa jäitä hattuun.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä on erinomainen asia, että hallitus voi aloittaa tämän vuoden budjettiriihen toteamalla, että Suomen talouden taantuma on takana. Orpo varoittaa, ettei kasvun pidä antaa hämätä. (MT 2.8.)

Orpo muistuttaa, että Suomella on takana "menetetty vuosikymmen" eikä vuoden 2008 finanssikriisistä ole toivuttu kunnolla vieläkään. Talouden suuret rakenteelliset haasteet eivät ole Orpon mukaan kadonneet mihinkään. Rakenteellinen työttömyys on korkealla ja väestö ikääntyy. Jos näitä asioita ei korjata, rajusti alijäämäinen julkinen talous kalvaa hyvinvointia Orpon mielestä jatkossakin.

Valtion budjetti on Suomen kilpailukyvyn ja tulevan talouskasvun kannalta merkittävä, mutta paljon merkittävämpää kansantalouden kannalta on, mitä liittokohtaisina käytävissä työmarkkinaneuvotteluissa tapahtuu.

Työntekijäjärjestöt ovat toinen toisensa perään ilmoittaneet, että työntekijöiden pitää nyt saada osansa talouskasvusta ja yritysten parantuneista tuloksista. Työnantajien järjestöjen mielestä palkkamalttia tarvitaan edelleen.

Työnantajien kehotukset maltillisesta palkkalinjasta saivat karvaan maun kun Helsingin Sanomat kertoi, että isojen yritysten johtajien tulojen kehitys on ollut kaksinkertainen suomalaisten keskiansioihin verrattuna (HS 3.8.). Tähän asiaan palataan neuvottelupöydissä syksyn aikana monta kertaa. On turha vaatia muilta malttia, jos itse näyttää toisenlaista esimerkkiä.

Perinteisesti hallitus on osallistunut tuloneuvotteluihin hillitsemällä palkankorotuspaineita verohelpotuksilla. Hallitus säästikin kevään puoliväliriihestä veropäätökset syksyyn.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan hallitukselta odotetaan budjettiriihestä kilpailukykysopimuksen yhteydessä luvatut veronalennukset. SAK:lla ei Elorannan mukaan ole hallitukselle muita toiveita. (MT 12.5.)

Vaikka hallitus ei nyt haluta mukaan työmarkkinakierrokselle, on hallituksen budjettipäätöksillä iso rooli oikeudenmukaisen tulokehityksen turvaamisessa. Työmarkkinapöydissä ei ole kaikkien suomalaisten edustajia. On hallituksen vastuulla, että myös heidän toiveensa ja tarpeensa otetaan tasapuolisesti huomioon.

On ymmärrettävää, että odotukset talouden pitkän taantuman jälkeen ovat korkealla sekä valtion budjettia että palkkaneuvotteluja kohtaan. Malttia kuitenkin tarvitaan kaikilta, ettei talouskasvun mukanaan tuomia hedelmiä poimita raakileina.