Ennallistamisesta tulee vielä vaativa vääntö
EU-komission tavoite ennallistaa maa- ja metsätalouden käytössä olevia alueita herättää närkästystä useissa jäsenmaissa. Myös suomalaisten metsänomistajien mielestä tilanne tuntuu kohtuuttomalta. Miksi metsiensä kasvusta jo tähänkin mennessä huolehtinut Suomi on taas komission tähtäimessä? Myös maatalouden osalta turvepelloille suunnitteilla olevat käyttörajoitukset merkitsevät epävarmuuden syvenemistä.
Metsien näkökulmasta huolestuttavinta on toimivallan huomattava siirtyminen Euroopan unionille. Kuva: Markku Pulkkinen27.6.202208:00
Turvepelloista olisi komission mukaan ennallistettava peräti 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jo se, miten tämä temppu pitäisi yleensä tehdä, on epäselvää. Vedenpinnan nosto lienee joka tapauksessa edessä monilla pelloilla. Komission asetustekstissä mahdollisina tulevina peltojen käyttötapoina on mainittu mustikan ja karpalon viljely sekä vesipuhvelien kasvatus. Keinot eivät ole tuottajia vakuuttaneet.
MTK:n maatalouslinjan johtaja Johan Åberg tyrmää komission esityksen suomalaisten maataloustuottajien näkökulmasta kelvottomaksi. Jos asia hoidetaan vettämällä, maatalous kokee miljardiluokan menetyksen, hän toteaa (MT 22.6.).
Komission Suomelle lupaamaa 10 miljardin euron hyötyä ovat kyseenalaistaneet sekä maa- ja metsätaloustuottajat että teollisuus. Åbergin mukaan hyöty menee joka tapauksessa aivan muualle kuin maataloudelle.
Tässä ollaan nyt, mutta asialle voidaan ilman muuta edelleen tehdä paljon. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisen merkitystä harvat arvostelevat. Oikeudenmukainen ja realistinen tapa edetä asiassa on kuitenkin jokaiselle jäsenmaalle tärkeä.
Olennaista on, kuinka paljon ennallistettuja peltoja voisi edelleen viljellä ja miten. Tämä on yhä avoinna. Maa- ja metsätalousministeriössä elää edelleen vahvana usko, että kansallisin toimin turvepeltojen viljelyä voitaisiin jatkaa merkittävässä määrin. Tavoitteena on hakea joustoa ja tulkintaa erilaisten turvemaiden kohtelulle sekä turvepeltojen päästöjen korvaamista suoalueilla.
MT:n tietojen mukaan viime viikkoina eri komissaarien kanssa käydyissä keskusteluissa on saatu huomattavaakin ymmärrystä Suomen tavoitteille.
Vaikka päävastuu hankkeesta on ollut ympäristöministeri Maria Ohisalolla (vihr.), myös maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) sekä erityisesti pääministeri Sanna Marin (sd.) ovat pystyneet hankkimaan Suomelle joustoja.
Tärkeää on, ettei Suomen kannanmuodostus jää pelkästään ympäristöministerin vastuulle. Muun muassa Marinin näkemys kaikkien suomalaisten peltojen pitämisestä viljeltyinä nykyisessä ruokakriisissä (MT 19.6.) oli tervetullut kannanotto myös ennallistamisen näkökulmasta.
Metsien näkökulmasta huolestuttavinta on toimivallan huomattava siirtyminen Euroopan unionille. Hanke on kyseenalainen unionin perussopimuksen osalta ja loukkaa satoja vuosia vanhaa suomalaista talonpoikaista perinnettä omasta päätösvallasta omiin metsiin ja maihin.
Kuinka paljon lisäbyrokratiaa uudistus lopulta tuo suomalaisille metsänomistajille riippuu hallituksen ja suomalaisten europarlamentaarikkojen kyvystä neuvotella asetukseen kotimaisia käytäntöjä.
Huolestuttavia ovat myös arviot siitä, että komission esitys ennallistamisesta toisi Suomelle kolmanneksi suurimmat kustannukset koko EU:ssa (MT 23.6.). Erityisesti Metsäteollisuus ry on nostanut Suomen osuuden koko taakanjaosta ansiokkaasti esille.
Vääntö ennallistamisen menetelmistä ja taakanjaosta on vahvasti kesken. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on elintärkeää, mutta tärkeää on myös saada Suomelle oikeudenmukainen näkymä tavoitteen saavuttamiseksi.
Aivan mahdotonta näiden kahden tavoitteen yhteensovittaminen ei ehkä sittenkään ole.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
