Kansanedustajilla edessään isoin päätös vuosikymmeniin

Eduskunta alkaa tänään käsitellä hallituksen viikko sitten antamaa ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta. Vaikka kyse ei ole varsinaisesti Nato-jäsenyyden hakemisesta, periaatteessa siitä on kysymys. Eduskunnan käymän lähetekeskustelun jälkeen asia lähetetään valiokuntien käsittelyyn. Mahdolliseen Nato-jäsenyyteen on ollut tarkoitus ottaa kantaa erillisellä selonteolla tämän selonteon jälkeen.

Vaikka ajankohtaisselonteon perusteella ei tehdä päätöstä mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, on eduskunnassa käytävä keskustelu tärkeää. Selonteon ja valiokunnissa tapahtuvien asiantuntijakuulemisten pohjalta kansanedustajat voivat luoda käsityksensä siitä, mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa ja mitä siitä voi seurata. Näin siitä huolimatta, että suuri joukko kansanedustajia on jo kantansa Nato-jäsenyyteen kertonut.

Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) mukaan prosessin ideana on, että kaikki olennaiset Nato-jäsenyyteen tai muihin vaihtoehtoihin liittyvät mahdollisuudet ja heikkoudet tulevat käsiteltyä perusteellisesti niin, että asiapohja kannan ottamiseksi on olemassa. (IS 19.4.)

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mielestä nyt joudutaan päättämään, riittävätkö oma puolustus ja vahvistuvat kumppanuudet jatkossakin Suomen turvallisuuden takeeksi muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Saarikko kirjoitti Vierailija-kolumnissaan, että hän pitää erittäin tärkeänä, että kaikkien ratkaisujen taakse muodostetaan laaja parlamentaarinen enemmistö. (MT 14.4.)

On todennäköistä, että eduskunnan mietintö valmistuu nopeasti. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi viime viikolla Ruotsin vierailun yhteydessä, että päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta syntyy viikoissa. Vanhasen mukaan valtiojohto voi tehdä esityksen Nato-jäsenyyden hakemisesta tarvittaessa kesken ajankohtaisselonteon eduskuntakäsittelynkin, ja varsinainen Nato-hakemus voidaan käsitellä eduskunnassa muutamissa päivissä.

Tällainen esitys voi myös olla tulossa. Hallituspuolueista on annettu ymmärtää, että jo viime keskiviikkona julkaistun selonteon eduskuntakäsittelyn aikana hallituksesta saattaisi tulla uusi ilmaisu tai esitys Nato-jäsenyyteen liittyen ‒ jos eduskunnasta tulee hallitukselle signaalia, että Nato-jäsenyydestä haluttaisiin esitys. (mt.fi 18.4.)

Hallitus voi antaa Nato-esityksen ilman eduskunnalta tulevaa signaaliakin. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) totesi, että hallituksessa ja tasavallan presidentin kansliassa selkeästi halutaan, että asialle on laaja poliittinen selkänoja kotimaassa, että kenenkään varpaille ei astuttaisi.

Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan tuntuu kuitenkin vähän erikoiselta, että eduskunnan pitäisi lähettää jokin signaali hallitukseen päin. Hän muistuttaa, että perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa, ja eduskunta päättää viime kädessä Suomen liittymisestä kansainvälisiin järjestöihin.

Parlamentaarista käsittelyä vahvistaa, että oppositiossa olevilla perussuomalaisilla on ulkoasiainvaliokunnan lisäksi puheenjohtajuus myös puolustusvaliokunnassa. Puolustusvaliokuntaa johtaa nyt valiokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen, koska valiokunnan puheenjohtaja, eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja, entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva menehtyi viime viikolla.

Kansanedustajilla on joka tapauksessa edessään tärkein päätös vuosikymmeniin, joka myös vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Tällaisen päätöksen tekeminen edellyttää perehtyneisyyttä asiaan. Nyt on sen aika.

Varsinainen Nato-hakemus voidaan käsitellä eduskunnassa muutamissa päivissä.