Iso veli valvoo

Euroopan komissio esitti viime viikolla euromaiden pankkiunionia. Tavoitteena on euromaissa toimivien pankkien yhteisen pankkivalvojan perustaminen Euroopan keskuspankin (EKP) alaisuuteen. Muutkin EU-maat voivat tulla halutessaan mukaan.

Komission esityksen mukaan valvonta koskisi kaikkien euroalueella toimivien pankkien lisäksi myös euroalueen ulkopuolisten pankkien euroalueella toimivia tytäryhtiöitä.

Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg sanoi Ylen haastattelussa, ettei Ruotsi aio antaa Nordeaa EU:n yhteisen pankkivalvonnan piiriin.

Borgin mielestä EKP:n ylivaltaa on mahdoton hyväksyä. Hänen mielestään on täysin kohtuutonta, että ruotsalainen pankki alistettaisiin EKP:n tarkastuksille, koska Ruotsilla ei ole EKP:ssä äänivaltaa.

Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ei tyrmää yhteistä eurooppalaista pankkivalvontaa. Hän muistuttaa kuitenkin, että pankeilla on jo nyt Euroopassa yhteiset säännöt, mutta niitä ei noudateta. (Talouselämä 14.9.)

Wahlrooskin pitää selvänä, etteivät Ruotsi ja Iso-Britannia lähde mukaan pankkiunioniin. Suurin ongelma suunnitelmassa on yhteinen talletussuoja. Se tarkoittaisi sitä, että suomalaiset joutuisivat takaamaan omalta osaltaan euromaiden pankkikupruja.

Yhteinen pankkivalvonta on yksi keino paikata euron syntyvaiheessa tehtyjä virheitä. Ilman yhteistä talouspolitiikkaa yhteinen raha ei voi onnistua. Ongelmaa on pahentanut, ettei edes sovituista pelisäännöistä ole haluttu pitää kiinni. Vaikka ongelma tiedettiin, ei sille tehty mitään.

Pankkien yhteisestä valvonnasta ja yhteisvastuusta on helpompi päättää kuin valtioiden talouspolitiikan valvonnasta ja yhteisvastuusta. ”Pahojen” pankkien valvonnan kiristämisen yhteydessä ei tarvitse puhua liittovaltiokehityksestä.