Usko hallituksen kykyyn velan taittamisessa horjuu

Hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden puheenjohtajat pitivät välillä myös kävelykokousta. Viime viikonloppuna kävelylle ei ehditty. Kuva: Lauri Heikkinen

Hallituspuolueet keskittyivät viime viikon ratkaisemaan maahanmuuttoon ja ilmastopolitiikkaan liittyviä erimielisyyksiään. Maahanmuuttolinjausten hyväksyminen oli RKP:lle todella hankala paikka.

Hallituksenmuodostajan, kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä viikonlopun kahinoista ei jäänyt syviä haavoja perussuomalaisten ja RKP:n välille. Usko hallituksen muodostumiseen kuitenkin horjuu ainakin RKP:ssä.

Hallitusneuvotteluihin osallistunut RKP-nuorten puheenjohtaja Julia Ståhle marssi maanantaina ulos Säätytalolta. Hän totesi Svenska Ylen haastattelussa, että lauantain tapahtuminen jälkeen hänen oli aika lähteä, koska hallituksen ohjelma ei enää vastaa RKP:n ja RKP-nuorten tavoitteita. Maahanmuuttoasioita käsittelevän ryhmän jäsenenä ollut Eva Biaudet on halunnut jättää ryhmän.

Maahanmuutto- ja ilmastoasioihinkin palataan vielä. Orpon mukaan hallitus­ohjelman tekstiä viimeistellessä myös maahanmuuttopolitiikan ja etenkin ilmastopolitiikan yksityiskohtia täytyy vielä käydä läpi. (STT 29.5.)

On mielenkiintoista, miten asiat kirjataan lopullisessa hallitusohjelmassa, koska erimielisyys on syvä. Orpo totesi jälleen maanantaina, että Ilmastolakia ei avata, vaan Suomi pitää kiinni tavoitteestaan olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Purra puolestaan toisti aikaisemman kantansa, että Suomen ilmastotavoite on typerä.

Maahanmuutto ja ilmastopolitiikka ovat tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä, mutta todella vaikeita asioita riittää jatkossakin. Hallituksen suuri talouspoliittinen linja on periaatteessa päätetty, mutta sen vieminen käytäntöön ei ole helppoa.

Kuuden miljardin euron sopeutustoimet vaalikauden aikana ovat mittavia, ja helppoja päätöksiä on vähän, jos lainkaan. Velkaantumista pitää kyetä hillitsemään ja samaan aikaan talouskasvua kiihdyttämään, eikä päinvastoin. Mitä nopeampaa talouskasvu on, sitä vähemmän tarvittaisiin leikkauksia. Liian suuret leikkaukset hyydyttäisivät talouskasvua. Kokoomuksen ajamien tuloverotuksen kevennysten uskotaan vahvistavan kasvua.

Maaseudun Tulevaisuuden Kantarilla teettämään kyselyyn vastanneista vajaa kolmannes uskoo, että Petteri Orpon johdolla muodostettava hallitus pystyy saamaan valtion velkaantumisen kuriin. Puolet vastaajista ei usko hallituksen onnistuvan tässä tärkeimmässä talous­poliittisessa tehtävässään. (MT 29.5.)

Hallitusneuvotteluun osallistuvien kahden suurimman puolueen kannattajien luottamus hallituksen kykyyn velanhoidossa on koko kansaa lujempaa. Kokoomuksen kannattajista 64 prosenttia ja perussuomalaisista 58 prosenttia uskoo hallituksen kykenevän taittamaan valtion velkaantumisen. Kristillisdemokraateista näin uskoo kolmannes, mutta RKP:n kannattajien usko horjuu, koska vain 21 prosenttia uskoo hallituksen onnistumiseen.

Valtiovarainministeriö arvioi jo ennen eduskuntavaaleja, että valtion nettovelan­ottotarve on ilman mitään päätöksiä noin kymmenen miljardia euroa. Huhtikuun lopussa valtiolla oli velkaa noin 145 miljardia euroa. Koska nollakorkojen aika on toistaiseksi ohi, merkitsee yhden prosentti­yksikön keskimääräinen nousu koroissa noin 1,5 miljardia lisää korkomenoja.

Talouspolitiikasta päättäminen on tulevan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä, koska ne antavat raamit koko hallitus­ohjelmalle. Talouteen liittyvät myös neuvottelujen kipeimmät päätökset. Niiden tekeminen edellyttää vahvaa luottamusta hallitus­puolueiden kesken. Viikonlopun tapahtumat osoittivat, että keskinäisessä luottamuksessa on parantamisen varaa. Jos luottamusta ei kyetä vahvistamaan, tulee hallituskaudesta todella raskas.