Kovaa puhetta Euroopasta

Suomessa on perinteisesti totuttu siihen, että virkamiehet eivät ota kantaa poliittisiin saatikka sitten ulkopoliittisiin kysymyksiin. Virkamiesten tehtävänä on laittaa poliitikkojen päättämät asiat toimeen, riippumatta siitä millainen hallitus maassa kulloinkin on.

Virkamieskunnasta löytyy kuitenkin poikkeuksellisia henkilöitä, joilla on omia mielipiteitään asioista, eivätkä he pidä näitä omana tietonaan.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas on näitä poikkeuksellisia virkamiehiä. Hänellä on tapana sanoa suoraan sellaisia asioita, joita poliitikot eivät joko uskalla tai halua sanoa.

Kaikilla politiikkaa seuraavilla ovat muistissa niin sanotut Sailaksen leikkauslistat, joissa kerrottiin lamavuosina, mitä pitäisi tehdä. Paljon porua herättäneet leikkaukset jouduttiin kuitenkin tekemään.

Viime perjantaina ilmestyneessä Kanava-lehdessä Sailas laukoo kovaa tekstiä Euroopan unionista ja eurosta. Oman osansa saa myös Euroopan keskuspankki (EKP).

Sailaksen mielestä Suomi toimi oikein liittyessään EU:n jäseneksi ja hakeutuessaan ensimmäisten joukossa talous- ja rahaliittoon. Siihen hyvät asiat sitten jäävätkin.

Sailaksen mukaan olisi viisasta myöntää, että euroon mentäessä oltiin osin naiiveja, suorastaan lapsellisen hyväuskoisia. Uskottiin, että vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen budjettikuri, joka kieltää omasta syystään vaikeuksiin ajautuneen jäsenmaan pelastamisen muiden jäsenmaiden kustannuksella, tulisi ottaa todesta.

Rahaliittoa luodessa ei Sailaksen mielestä otettu tarpeeksi huomioon mukaan pyrkivien maiden historiaa, hallinnon ja oikeuslaitoksen toimivuutta, moraalia ja eettisiä käsityksiä. Näiden sijaan selvityksiä tehtiin makroekonomistien opein ja voimin.

Italiaa – ja vielä vähemmän Kreikkaa – ei olisi pitänyt huolia rahaliittoon lainkaan. Italiaa ei raaskittu jättää pois ja Kreikan mukaan ottaminen oli Sailaksen mielestä suoranainen paha munaus.

Sailaksen mukaan Helsingin yliopiston taloushistorian professori Markku Kuisma on oikeassa siinä, että eurokriisistä on onnistuttu luomaan iso ja pysyvä fiasko.

Sailas ei näe mitään hyvää myöskään Suomen matalassa korkotasossa. Hänen mielestään ”perverssin matalat korot” kertovat ennen muuta talousongelmien syvyydestä. Kukaan ei tunnu Sailaksen mielestä olevan huolissaan säästäjistä ja heidän ostovoimastaan, vaikka säästöistä saatavat reaalikorot ovat reilusti negatiivisia.

Euroalue on ajautumassa askel askeleelta kohti tulonsiirtounionia ja taloudellista yhteisvastuuta. Sailaksen mukaan on hedelmätöntä kiistellä siitä, onko tämä liittovaltiokehitystä vai ei. Se on kuitenkin suunta, joka on vahvojen voimien tavoitteena, koska monien mielestä euro vaatii elääkseen liittovaltio-Euroopan.

Keskustelu euron tulevaisuudesta on Suomessa Sailaksen mielestä hajanaista, hapuilevaa ja tosiasioita välttelevää. Näin siitä huolimatta, että edessä on valintoja, jotka voivat olla itsenäisen Suomen suveneriteetin kannalta yhtä tärkeitä kuin sotien yhteydessä tehdyt päätökset.

Saksalainen Der Spiegel lehti listasi hiljattain Euroopan kymmenen vaarallisinta poliitikkoa. Suomalaisista listalle kelpuutettiin eurokriittinen perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Millä listalla eurouskonsa menettäneen huippuvirkamiehen paikka on, koska hän kysyy avoimesti ”Säilyykö Suomen itsenäisyys eurokriisissä?”

Sailaksen poikkeuksellisen kovan puheenvuoron jälkeen on selvä, että Suomessa pitää selvittää pohjia myöden, mitä vaihtoehtoja nykyiselle menolle on.