Auringonpaistetta metsäteollisuudessa

Taloustaantumassa rämpivässä Suomessa ovat hyvät talousuutiset olleet pitkään vähissä. Poikkeuksena on metsäteollisuus, jossa on meneillään investointibuumi.

Metsä Fibre rakentaa parhaillaan Äänekoskelle 1,2 miljardia euroa maksavaa biotuotetehdasta. Finnpulp suunnittelee maailman suurimman havusellutehtaan perustamista Kuopioon ja Kemijärvelle suunnitellaan biojalostamoa.

Suurten uusinvestointien lisäksi on syntynyt pienempiä biojalostamoja. Myös vanhoja tehtaita modernisoidaan vauhdilla.

Metsäteollisuuden hyvät uutiset saivat jatkoa tällä viikolla. Maanantaina tiedotettiin KaiCell Fibres Oy:n perustamisesta. Yhtiö aikoo rakentaa kemialliseen selluun perustuvan biojalostamon Kainuuseen. Keskiviikkona energiayhtiön Sunshine Kaidi New Energy Groupin omistama suomalainen tytäryhtiö Kaidi Finland ilmoitti suunnittelevansa miljardi euroa maksavaa biojalostamoa Kemiin.

Lopullisen investointipäätöksen Kaidi aikoo tehdä vuoden loppuun mennessä. Jos tehdas päätetään rakentaa, sen pitäisi olla valmiin vuonna 2019. Ennen päätöksen tekemistä pitää ratkaista muun muassa investoinnin rahoitus.

Rakennusvaiheessa Kaidin tehdas työllistäisi noin 4 000 henkilöä. Pysyviä työpaikkoja syntyisi 150 ja satoja työpaikkoja alihankkijoille.

Kemin biojalostamo käyttäisi puuta noin kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Käytettävä puu olisi ensiharvennuspuuta, purua, kuorta ja metsähaketta.

Uudet investoinnit ovat lisänneet Metsäteollisuus ry:n huolta puun riittävyydestä, koska investoinnit kasvattavat teollisuuden puun tarvetta kymmenen miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo peräänkuulutti koko metsäalan yhteistyötä puun liikkeelle saamiseksi (MT 10.2.).

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koposen mielestä puu ei Lapista kuitenkaan lopu, vaikka tulisi lisäinvestointeja. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola muistuttaa, että Pohjois-Suomen nuoret metsät puskevat puuta, mutta puun käyttökohteista on kova pula.

Kuitupuun lisäksi myös energiapuusta on tällä hetkellä runsaasti ylitarjontaa. Kemin laitoksen pääraaka-aine olisi energiapuu, joten se ei kilpaile samasta raaka-aineesta sellutehtaiden kanssa.

Vuosi sitten julkistetun Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulosten mukaan puuta riittää. Tällä hetkellä Suomen metsistä hakataan puuta noin 65 miljoonaa kuutiota. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kestävät vuosittaiset hakkuumahdollisuudet ylittävät 86 miljoonaa kuutiometriä vuosina 2021–2030.

Metsäteollisuuden huolta puun riittävyydestä hälventää myös se, ettei puun tarjonta todennäköisesti vähene tulevaisuudessa. Metsähoitoyhdistyslain muutoksen jälkeen poistunut pakollinen metsänhoitoyhdistysten jäsenyys lisää kilpailua metsänomistajille tarjottavissa palveluissa. Aktiivinen yhteydenpito metsänomistajiin lisää metsien hoitoa ja puun tarjontaa.

Kiinalaisten kiinnostus investoida Suomeen on erittäin myönteinen asia. Kiina investoinnit ulkomaille ovat Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurimmat. Kymmenen viime vuoden aikana Kiina on investoinut ulkomaille 870 miljardia dollaria. Lähes puolet tästä summasta on suunnattu energia-alalle. (HS 11.2.)

Toivottavasti Kemin biojalostamohanke toteutuu. Se olisi kenties päänavaus kiinalaisten muillekin investoinneille Suomeen.

Hankkeessa on vielä monta mutkaa matkassa. Yksi vakava riski liittyy EU:ssa valmisteilla olevaan biomassan kestävyyskriteeridirektiiviin. Uhka on todellinen, koska Suomen, Ruotsin ja Itävallan lisäksi tietämys kestävästä metsätaloudesta on EU-maissa heikko. Komission esitys direktiivistä valmistunee kesään mennessä.

Jos EU:ssa päätetään, että biomassalla on kestävyysongelmia, saattaa Suomen biotalousstrategialta pudota pohja pois. Suomalaisten on tehtävä kaikkensa, ettei näin tapahdu.