Vienti edellyttää sitkeyttä ja suhteita

Elintarvikkeiden vienti Suomesta Kiinaan edellyttää korkean tason poliitikkojen apua ovien avaamisessa. Kuva: Kari Salonen

Suomen nykyisen hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti. Samanlainen tavoite on ollut myös aikaisemmilla hallituksilla. Tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi, vaikka laadun suhteen edellytykset viennille ovat hyvät. Suomalainen ruoka on muun muassa antibioottivapaata ja tutkitusti puhdasta.

Vaikka vienti on yritysten tehtävä, tarvitaan erityisesti Aasian maissa myös korkean tason poliitikkoja avaamaan ovia. Konkreettinen esimerkki tästä saatiin tasavallan presidentin Alexander Stubbin viimeviikkoisella valtiovierailulla Kiinaan. Poliittisella tasolla tärkeintä oli Stubbin tapaamiset Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja muun Kiinan korkean johdon kanssa.

Stubbilla oli mukanaan myös laaja yritysvaltuuskunta, jolla oli muun muassa yhteinen yritysfoorumi kiinalaisten yritysten kanssa. Stubb totesi tiedotustilaisuudessa, että Kiinassa arvostetaan valtiovallan läsnäoloa. Hänen mukaansa tällä hetkellä geopolitiikka määrittelee maailmankauppaa ja välillä tarvitaan ovenavauksia.

Kiinassa mukana olleen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan Suomen ja Kiinan välillä solmittiin elintarvikealalla useita yhteistyösopimuksia. Ne koskivat muun muassa ravintoproteiinin valmistusta, äidinmaidonvastiketta ja luomutuotteita. Hän pitää erityisen merkittävänä, että suomalaiset yritykset saivat luvan kananlihan vientiin Kiinaan. Luvan saaminen on edellyttänyt sitkeyttä, koska asiasta on neuvoteltu seitsemän vuotta. HK Foods aloittaa viennin jo tämän vuoden aikana ja Atria ensi vuoden alussa.

Suomalaisia yrityksiä on arvostelu, että ne vievät muun muassa Kiinaan bulkkia. Ainakaan siipikarjanlihassa tästä ei ole kysymys. Atrian lihaliiketoiminnasta ja viennistä vastaavan johtajan Markku Hirvijärven mukaan antibioottivapaalla siipikarjanlihalla ei ole Kiinassa kilpailijoita. Myös HK Foodsin vientijohtajan Petri Haaparannan mielestä eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen maksaa itsensä takaisin. (MT 1.11.)

Sitkeyden ja suhteiden lisäksi elintarvikevientiä voisi edistää, jos arvostaisimme enemmän omaa ruokakulttuuriamme ja ruuan tuottajia.