Maakunnilla vastuu hallintouudistuksesta

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti marraskuussa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen (sote) ja aluehallintouudistuksen päälinjoista. Päätös ei syntynyt helposti, sillä keskustan ja kokoomuksen välillä oli syvä periaatteellinen erimielisyys, kuinka monta itsehallintoaluetta Suomeen tarvitaan.

Kovan väännön tuloksena hallitus päätyi keskustan ajamaan 18 itsehallintoalueen malliin, joka perustuu nykyiselle maakuntajaolle. Kokoomuksen mielestä 12 itsehallintoaluetta olisi hyvin riittänyt.

Riitaisen alun jälkeen uudistusten valmistelu on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Aluehallintouudistusta pohtinut selvitysmies, ministeri Lauri Tarasti jätti eilen raporttinsa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.). Jo ennen selvitysmiehen raporttiakin kunnissa, kuntayhtymissä ja maakunnissa on pohdittu, kuinka uudistusta viedään eteenpäin.

Tarastin raportti ei sisällä suuria yllätyksiä, koska se on linjassa hallituksen marraskuussa tekemien päätösten kanssa. Tarasti esittää yhteensä noin 12 500 henkilötyövuoden siirtämistä valtiolta ja kunnilta maakunnille. Lukuun eivät sisälly sote-uudistuksen vaikutukset.

Muodostettaville maakunnille siirretään sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi pelastustoimi, osa elykeskusten tehtävistä, rakennusvalvonta sekä maataloushallinto. Aluehallintovirastot säilyisivät Tarastin esityksessä, mutta niille tulisi valtakunnallinen toimivalta.

Kuntien ja elykeskusten maataloushallinnon tehtävien siirtäminen maakunnille johtaa siihen, että maataloushallinto muuttuu nykyisestä neliportaisesta kolmiportaiseksi. Muut elykeskusten tehtävät siirretään aluehallintovirastoille.

Tarasti esittää, että jokaisessa maakunnassa järjestetään maakuntavaltuuston vaalit samalla tavalla ja valtuustojen tehtävät ovat samat kaikissa maakunnissa.

Suuret kaupungit ovat olleet huolissaan, että yhdenmukainen maakuntahallinto ominen vaaleineen ja päättäjineen heikentää keskuskaupunkien voimaa ja leikkaa siivet kehitykseltä.

Turun kaupunginjohtajan Aleksi Randell pelkää, että isojen kaupunkien elinvoima hupenee, jos elinkeinoasiat eivät ole kaupunkien päätettävissä. Porin kaupunginjohtajan Timo Aron laatiman selvityksen mukaan suurten kaupunkien tai kaupunkiseutujen pitäisi saada erityisasema.

Isojen kaupunkien ajamaa erityisasemaa ei Tarastin esityksessä ole. Tarastin mukaan kaupunkiseuduilla olisi maakuntakeskuksina alueen elinkeinoelämän kehittämisessä keskeinen rooli. Kaupunkiseutujen etujen ja asioiden ajaminen maakunnissa tuskin olisi muutenkaan vaikeaa, koska kaupunkiseutujen edustajilla olisi maakuntavaltuustoissa vankka asema, useissa maakunnissa enemmistö.

Maakuntahallinnon perustaminen on Tarastin mukaan ehkä suurin Suomessa toimeenpantu hallinnon sisäinen uudistus sekä merkittävä kansanvallan vahvistaja.

Maakuntien vallan lisääntyminen tuo mukanaan vastuun koko maakunnan kehittämisestä ja elinvoiman lisääntymisestä. Aluehallintouudistuksen onnistumisen kannalta keskuskaupunkien ja niitä ympäröivien kuntien hyvä yhteistyö on avainasemassa.

Vaikka keskuskaupungilla olisi maakuntavaltuustossa ja -hallituksessa enemmistö, on päätöksenteossa ajettava koko maakunnan yhteistä etua. Itsekkyyteen oman maakunnan sisällä ei ole varaa sortua.

Aluehallinto- ja sote-uudistusten pitäisi hallituksen suunnitelmien mukaan valmistua vuoden 2019 alkuun mennessä. Uudistus ei kuitenkaan ole silloin valmis, vaan silloin työt maakunnissa todella alkavat.

Näin mittava uudistus ei onnistu vain sillä, että valtiovalta päättää maakuntien määrän ja rajat sekä niiden tehtävät. Maakunnista itsestään riippuu, miten uudistus onnistuu.