EU:n parlamentti tuli Suomen linjalle

Metsät ja niiden käyttö ovat olleet vahvasti esillä Euroopan unionissa. Vaikka EU:lla ei olekaan yhteistä metsäpolitiikkaa, liittyvät metsäasiat kiinteästi EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan.

Keskiviikkona Euroopan parlamentti äänesti uusiutuvan energian kestävyysdirektiivistä (red II) vuosille 2020–2030. Parlamentin äänestystulos on vahva tuki biotalouden tulevaisuudelle. Voidaan jopa sanoa, että parlamentti on biotaloudessa samoilla linjoilla Suomen kanssa.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä parlamentti teki erinomaisen päätöksen. Päätös oli Marttilan mukaan sekä biotalouden että järjen voitto.

Parlamentti ei halua rajoittaa puun käyttöä uusiutuvaksi energiaksi. Tämä tarkoittaa, että muun muassa mäntyöljyä, kantoja ja runkopuuta voidaan käyttää uusiutuvaksi energiaksi.

Aivan yksiselitteinen parlamentin kanta ei kuitenkaan ole. Parlamentti haluaa lisätä puun energiakäytön jätehierarkiaa, eli puuta voitaisiin käyttää energiaksi vain, jos sille ei löydy korkeamman jalostusasteen käyttöä. Tämä koskee muun muassa mäntyöljyä, jonka energiakäytöstä ovat kiistelleet keskenään myös suomalaiset metsäyhtiöt.

Uusiutuvaan energiaan investoivien yritysten kannalta parlamentin päätökseen sisältyy muitakin riskejä. Parlamentti haluaa, että komissiolla on mahdollisuus poistaa kestävien raaka-aineiden listalta tietyin edellytyksin raaka-aineita.

Parlamentti haluaa myös nostaa uusiutuvan energian osuuden EU:n kokonaiskulutuksesta 35 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Komission esittämä tavoite on 27 prosenttia. Toisen sukupolven biopolttoaineiden osuuden liikenteessä parlamentti haluaa nostaa 3,6 prosenttiin.

EU:n aikaisemmin asettamien tavoitteiden mukaan uusiutuvan energian osuuden pitäisi Suomessa olla vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttia. Koko EU:n tavoitteeksi asetettiin 20 prosenttia. Suomi on oman tavoitteensa jo saavuttanut. Uusiutuvan energian osuus on jo nyt noin 40 prosenttia ja uusi tavoite on 50 prosenttia. Koko EU:ssa uusiutuvien osuus on nyt noin 17 prosenttia.

Suomessa on Ruotsin jälkeen suurin uusiutuvan osuus EU:ssa. Pienimmät osuudet ovat Luxemburgilla, Hollannilla ja Britannialla. Esimerkiksi Hollannin pitäisi vielä kaksinkertaistaa uusiutuvan energian osuus päästäkseen maalle asetettuun 14 prosentin tavoitteeseen.

Hollantilainen, vihreitä edustava europarlamentaarikko Bas Eickhout ajoi parlamentin ympäristövaliokunnassa tiukkaa linjaa puun käyttöä kohtaan. Tekemistä Eichoutilla olisi kuitenkin kotimaassaan, koska Alankomaiden energiapolitiikan todellisuus ei vastaa mielikuvaa tuulimyllyjen maasta. Yli 90 prosenttia energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Sähköntuotannossa kivihiilen osuus on 35 prosenttia.

Jos EU:ssa todella halutaan lisätä uusiutuvan energian osuus 35 prosenttiin, pitää muiden jäsenmaiden ottaa oppia Suomesta ja Ruotsista. Koska puun energiakäytön lisäämiseen ei ole monissa jäsenmaissa mahdollisuuksia, on otettava muita keinoja käyttöön. Vapaamatkustajiin yhteisen tavoitteen saavuttamisessa ei ole varaa.

Vielä syksyllä näytti siltä, että Suomen metsistä tulee laskennallinen päästölähde ja puun energiakäyttöön tulee useita rajoituksia.

Näin ei ole käymässä. Joulukuussa hyväksytyissä lulucf-säännöksissä tunnustetaan hyvän metsänhoidon ansiot eikä ratkaisu uhkaa suunniteltuja metsäteollisuusinvestointeja.

Lopullisen uusiutuvan energian direktiivistä tehdään komission, jäsenmaiden ja parlamentin kolmikantaneuvotteluissa. Jos päätös on parlamentin esityksen mukainen, se mahdollistaa lisäinvestoinnit uusiutuvaan energiaan.

EU:ssa ymmärrys metsien merkityksestä ilmastomuutoksen torjumisessa ja uusiutuvan energian lähteenä on lisääntynyt ratkaisevasti.