Hallitus istui kuskin paikalle

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusta ehdittiin jo arvostella siitä, ettei se saa päätöksiä aikaiseksi. Hallitusta syytettiin muun muassa siitä, etteivät työmarkkinajärjestöt päässeet edes alkua pidemmälle yhteiskuntasopimusneuvotteluissa.

Hallituksen tavoitteena oli kilpailukyvyn parantaminen viidellä prosentilla. Esillä oli muun muassa työajan pidentäminen viidellätoista minuutilla päivässä. Ammattiyhdistysliikkeen mielestä keinoista tuottavuusloikan aikaansaamiseksi oli turha neuvotella, koska tavoite oli tiedossa etukäteen.

Kovin paljoa intoa neuvotteluihin ei löytynyt myöskään Elinkeinoelämän keskusliitolta EK:lta.

Hallitus ei jäänyt toimettomaksi. Viime viikolla hallitus kertoi kärkihankkeittensa aikataulusta, sisällöstä ja rahoituksesta. Hallitus aikoo satsata näihin hankkeisiin kolmen seuraavan vuoden aikana 1,6 miljardia euroa.

Tiistaina päätöksiä tuli lisää. Hallitus ilmoitti toimenpiteistä, joiden avulla tavoitellaan viiden prosentin tuottavuusloikkaa. Tiistain jälkeen ei pitäisi olla epäselvää, että hallitus yrittää tosissaan kääntää talouden suuntaa.

Hallituksen esitys sai tyrmäävän vastaanoton palkansaajajärjestöiltä. Hallituksen katsotaan hyökkäävän esityksillään sopimusyhteiskuntaa ja palkansaajia vastaan.

Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtajan Juri Aaltosen mukaan hallitus kostaa palkansaajille, koska nämä eivät suostuneet sopimaan työajan pidennyksestä tai muista työehtojen heikennyksistä. Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtajan Yrjö Suhosen mukaan maan hallitus tarvitsee riittävän kovan muistutuksen. Ellei mikään muu auta, niin lakkoon.

Hallituksen esitys on kieltämättä poikkeuksellinen. Hallituksella ei ole kuitenkaan muuta mahdollisuutta, koska työmarkkinajärjestöt eivät halunneet itse tuottavuuden parantamisesta sopia.

Aivan tavatonta hallituksen yksipuolinen sanelu ei ole. Suomen EU-jäsenyyden ajan maataloutta koskevissa kansallisissa päätöksissä valtiovalta on kyllä neuvotellut MTK:n kanssa. Ellei sopimuksen ole päästy, niin päätökset valtiovalta on tehnyt yksipuolisesti.

Työntekijäjärjestöjen reaktiot ovat osin ymmärrettäviä, mutta ne on suunnattu enemmän omille jäsenille kuin hallitukselle. Ay-johtajat kyllä tietävät, että jotakin pitää tehdä, koska liittojen jäsenten työttömyyden kasvu on jatkunut. Suomi ei ole myöskään päässyt mukaan orastavaan talouskasvuun. Taantuma jatkuu neljättä vuotta eikä julkisen talouden velkaantumista ole saatu kuriin.

Työmarkkinajärjestöt eivät kuitenkaan halunneet itse tehdä kipeitä päätöksiä, vaan jättivät ne hallituksen tehtäväksi. On helpompi arvostella kuin tehdä itse.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola muistutti, että Suomea on rakennettu vuosikymmeniä neuvottelemalla ja sopimalla, mutta nyt hallitus on sitä romuttamassa. Sopimisen ja neuvottelujen kulttuuria ei kyllä kevään ja kesän aikana löytynyt.

On selvä, ettei hallitus tehnyt kovia esityksiään kevein perustein. Päätöksiä on tehtävä, koska odottelu ei tilannetta ole parantanut.

Pankit ja tutkimuslaitokset ovat laskeneet Suomen kasvuennusteita kesän jälkeen. Valtiovarainministeriön tuoreeseen budjettiesitykseen on syntymässä miljardin euron aukko.

Hallituksen budjettiriihen alla Suomen talousnäkymien esitelleen Suomen pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamistarve on kymmenen prosenttia. Kilpailukyvyn parantaminen on välttämätöntä, koska Liikasen mukaan taloutta on painanut eniten viennin supistuminen.

Kovien päätösten vastapainoksi hallitus on valmis keventämään tuloverotusta miljardilla eurolla, jos kustannuskilpailukyky paranee viisi prosenttia ja syksyllä 2016 syntyy maltillinen palkkaratkaisu.

Hallituksen esitysten arvosteleminen on oikeutettua, mutta arvostelu edellyttää vaihtoehtojen esittämistä. Niiden aika on nyt.