Maahanmuutossa tarvitaan sekä veto- että pitovoimaa

Työntekijöistä on pulaa koko Suomessa. Muun muassa metallialan osaajat ovat tällä hetkellä haluttuja työntekijöitä. Juha-Pekka Saari luopui joitain vuosia sitten maatilasta ja työskentelee nyt Varaxilla. Kuva: Hanna Perkkiö

Ensimmäisten vaalikeskustelujen perusteella näyttää, että kevään eduskuntavaalien asetelmat ovat tässä vaiheessa poikkeuksellisen selvät. Vasemmistopuolueet yrittävät pakottaa, ainakin nykyisillä kannatusluvuilla, kokoomuksen sinipunahallitukseen.

SDP, vasemmistoliitto ja vihreät ovat ilmoittaneet, etteivät ne lähde perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen. Myös RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi, että hän pitää hyvin epätodennäköisenä, ettei RKP mene samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa.

Yksi puolueita vahvimmin erottava asia on suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan. Asia jakaa vahvasti myös äänestäjiä. Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agri Oy:llä teettämän MT-gallupin mukaan ensi vaalikaudella maahanmuuttoa haluaa helpottaa runsas kolmannes ja kielteisesti maahanmuuton helpottamiseen suhtautuvia oli 42 prosenttia. (MT 16.1.)

Vahvimmin maahanmuuton helpottamista vastustavat perussuomalaiset. Eniten sitä tukevat vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kannattajat.

Kyselyn tuloksessa on huomioitava, ettei siinä määritelty, olisiko maahanmuutto työperäistä vai pakolaisuuteen ja turvapaikanhakuun liittyvää. Joka tapauksessa myös asuinpaikka määritteli maahanmuuttokannan selvästi. Helsingissä maahanmuuton helpottamisen kannalla oli yli puolet vastaajista, muualla maassa 20 prosenttia. Merkittävää on, että alhaisin kannatus maahanmuutolla oli kuitenkin eteläisessä Suomessa Uuttamaata lukuun ottamatta.

Vanhempia ikäluokkia ja erityisesti vanhempia miehiä pidetään ehkä perinteisesti vanhoillisina ja maahanmuuttovastaisina, mutta kyselyn perusteella näin ei ole. Eläkeikäisistä miehistä lähes 60 prosenttia kannattaa maahanmuuton lisäämistä.

Nimenomaan työperäisellä maahanmuuttopolitiikalla pyritään paikkaamaan väestön ikääntymisen seurauksena yhä pahenevaa työvoimapulaa. Kaikenlaiseen työhön tarvitaan osaajia ja kovinta kansainvälistä kilpailua käydään huippuosaajista. Suomi ei ole tässä suhteessa erikoistapaus, koska samankaltainen tilanne on kaikissa länsimaissa.

Mahanmuuttoa vastustetaan, koska sen katsotaan aiheuttavan muun muassa sosiaalisia ongelmia ja kustannuksia.

Yksi suuri ongelma maahanmuuttajien työllistymisessä on kankea byrokratia. Suomeen tuli viime vuonna noin 40 000 ukrainalaista pakolaista. Tilapäistä suojelua saavilla ukrainalaisilla on rajoittamaton oikeus tehdä työtä ja opiskella Suomessa, mutta heidänkin työllistymisensä on ollut osin hankalaa. Nivalassa työllistyminen on kuitenkin onnistunut.

Pula työntekijöistä tulee lähivuosina pahenemaan kaikissa ikääntyvissä maissa. Kilpailussa maahanmuuttajista pitää löytyä vetovoimaa, mutta myös pitovoimaa. Miten pitää jo maassa olevista osaajista kiinni ja saada ulkomaille muuttaneet suomalaiset palaamaan takaisin?

Suomessa opiskelee paljon ulkomaisia opiskelijoita. Heidänkin työllistymisensä on byrokratian takia hankalaa. Siirtolaisinstituutin tekemän kyselytutkimuksen mukaan työn perässä ulkomaille muuttaa entistä korkeammin koulutettuja suomalaisia. Muuttajat ovat useimmiten 20–40-vuotiaita. (STT 16.1.)

E2 Tutkimuksen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan yli kolmasosa ulkosuomalaisista olisi valmis harkitsemaan paluumuuttoa, jos tarjolla olisi paluumuuttajien ja heidän puolisoidensa työllistymiseen liittyviä palveluita.

Jos maahan halutaan osaavia tekijöitä, on oltava valmis ottamaan heidät nykyistä paremmin vastaan. Maailman onnellisimmalla kansalla luulisi olevan sekä veto että pitovoimaa.