Lupaukset maaseudulle unohdettiin heti: Hallituksen investoinnit kohdistuvat isoihin kaupunkeihin ja leikkaukset maakuntiin
Kun valtion budjettia katsoo maaseudun näkökulmasta, kulmakarvat kohoavat kysyvästi. Investoinnit kohdistuvat kasvukeskuksiin ja leikkaukset maakuntiin. Erityisesti maaseudulle muutosta luvanneille perussuomalaisille näkymä on karu. Muutos tuli, mutta suunta on väärä.
Liikkumisesta on tulossa maaseudulla yhä kalliimpaa. Kuva: Sanne Katainen20.9.202311:54
Kun pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus näyttää vihdoin päässeen irti rasismikohuistaan, ongelmat sen kuin syvenevät.
Velkaantuminen vain kiihtyy kuukausi kuukaudelta vaalilupauksista huolimatta. Myös maakunnissa muutosta odottaneet äänestäjät kohottelevat kulmakarvojaan äimistyneinä.
Erityisen koville vaalilupaustensa kanssa joutuvat maaseudulla isoa muutosta lupailleet perussuomalaiset.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) budjetti ei leikkaa yksityisautoilun kustannuksia. Päinvastoin työmatka-autoilu vain kallistuu verovähennysten tiukentuessa.
Tämä on jopa polttoaineiden hintojen nousua pahempi isku maaseudun elinvoimaa kohtaan. Tosin moni äänestäjä edelleen odottaa myös pumppuhintojen laskua.
Näin tuskin käy, eikä se ole perussuomalaisten vika. Sen sijaan turhien odotusten nostattaminen ennen vaaleja oli.
Kun perussuomalaisten viesti ennen kevään vaaleja oli, että tahti muuttuu maaseudulla, näin näyttää nyt käyvän.
Liikkumisesta on tulossa kalliimpaa, terveyspalvelut karkaavat pienistä yhä kauemmas, turpeen alasajo jatkuu ja keskittävä aluepolitiikkaa vahvistuu.
Samalla railo valtion taloutta aidosti hoitavan Purran ja puolueen kenttäväen välillä ei voi kuin syventyä. Hallitus alentaa suurituloisten verotusta leikaten samalla pienituloisten etuuksia.
Purralla ei tosin muuta mahdollisuutta ole. Etuuksia on leikattava heiltä, joille niitä suunnataan. Näin voi olla pakko tehdä, mutta suurituloisten veronalennuksiin ei mitään pakkoa ole.
Ne näyttävät päivä päivältä kyseenalaisemmilta tilanteessa, jossa kansaa pyritään yhdistämään välttämättömien toimien taakse.
Perusuomalaisten kokemattomuus hallituksen toiminnassa näkyy nyt maakuntien aseman heikkenemisenä. Isot investoinnit suuntautuvat länteen ja erityisesti kasvukeskuksiin.
Eniten Venäjän sodasta kärsinyt Itä-Suomi on jäämässä mopen osille.
Kokoomuksen keskittäjät näkevät nyt juuri ja juuri Tampereelle, sen sijaan Kangasala ja kauempana sijaitsevat kunnat eivät pääkaupungin porvarien silmissä enää siinnä.
Siitä huolimatta maakunnissa asuu paljon yritteliästä ja aikansaavaa väkeä, joiden työllistävän vaikutuksen luulisi kiinnostavan myös talouskasvuun tähtäävää hallitusta.
Huolissaan kannattaa olla myös maa- ja metsätalouden näkökulmasta. Vastuuministeri Sari Essayahin (kd.) kävelyvauhti ei nyt riitä isojen vauhdissa.
Budjettiriihessä maataloudelta säästyneet 65 miljoonan euron tukipotti näyttää kadonneen valtion pohjattomaan kassaan. Metsävähennyksen alku siirtyi ja maatalousrakennusten kiinteistövero uhkaa nousta.
Saaristomeren suojelu ja Metso-rahojen lisäys ovat sinänsä hyviä asioita, mutta aktiiviviljelijää tai metsänomistajaa ne eivät lämmitä.
Maaseudulla toki ymmärretään talouden ahdinko, mutta korjaustoimet pitäisi tehdä reilusti.
Maaseudun ihmisten syrjään töniminen ei siltä tunnu.
Kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
