Suomella oltava yhteinen kanta ‒ maataloustukien muutoksessa oltava hereillä

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman toivoo maataloustuottajien etujärjestöltä vahvaa yhteistä ääntä tukien painotuksesta tulevaisuudessa. Kansanedustaja Piritta Rantanen (sd.) arvelee, että harva jäsenmaa pystyy kompensoimaan tuottajille EU:n tulevia budjettileikkauksia. Kuva: Seppo Pentti, Jukka-Pekka Flander / SDP

Euroopan komission kesällä julkistama esitys vuonna 2028 alkavan ohjelmakauden budjetiksi on herättänyt jäsenmaissa paljon keskustelua ja arvostelua. Yksi syy arvostelulle on budjetin koon kasvaminen nykyisestä noin 1 200 miljardista lähes 2 000 miljardiin euroon eli lähes kaksinkertaiseksi.

Maatalousbudjettiin komissio esittää nykyiseen budjettiin verrattuna 86 miljardin euron leikkausta. Ne kohdistuvat lähinnä maaseudun kehittämisrahoihin ja ympäristötoimiin. Ne siirrettäisiin enemmän jäsenvaltioiden päätettäviksi ja rahoitettaviksi. EU:n maksamista maataloustuista entistä suurempi osuus menisi unionin parhaille viljelyalueille. Suomen osuus pienenisi, vaikka jäsenmaksut kasvaisivat.

Maatalouden saamista tuista puhuttaessa unohtuu, että nykyisellä ohjelmakaudella nimelliset tukisummat ovat pysyneet ennallaan, mutta Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Jyrki Niemen mukaan viimeisten viiden vuoden aikana inflaatio on leikannut viidesosan tukien reaaliarvosta (MT 23.5.).

EU:n seuraava budjettikausi alkaa tulevan hallituksen aikana. Mitkä ovat mielipidemittausten kärjessä olevan SDP:n kanta maatalouden tukiin ja niiden kansallistamiseen?

Puheenjohtaja Antti Lindtman haluaa ennen kantansa muodostamista kuulla maataloustuottajia ja heidän etujärjestöään. Hän toivoo heiltä vahvaa yhteistä ääntä. Sen jälkeen on tärkeä muodostaa Suomen yhteinen näkemys rahoituskehykseen. Lindtman pitää omavaraisuutta ja ruokaturvaa tärkeänä osana puolustusta ja turvallisuutta. (MT 1.9.)

Aktiiviviljelyn määritteleminen on osoittautunut vaikeaksi. Tiktokissa Lindtman on ihmetellyt, että kuinka maksetaan lähes 100 miljoonaa euroa tukia sellaisille tiloille, jotka eivät tuota mitään. SDP:n kansanedustaja Piritta Rantanen määrittelee aktiiviviljelyn niin, että tila tuottaa ruokaa tai rehua myyntiin. Hänen mielestään on hyvä, jos maataloustukia saavat jatkossa aktiivitilat ja tuet otetaan pois eläkeläisiltä.

Jos EU:n maatalousbudjettia leikataan, se tuskin tarkoittaa Rantasen mukaan kovin hyvää maataloustuottajille ja huoltovarmuudelle.

Aktiivitilan määrittelemistä ei ainakaan helpota, että merkittävä osa EU:n ja Suomen maataloudella asettamista vaatimuksista kohdistuu muuhun kuin suoraan ruuan tuottamiseen. Ruuan lisäksi maatalous tuottaa yhteiskunnan vaatimia ilmasto- ja ympäristöpalveluja. Komission leikkausesitykset kohdistuvat juuri näihin. Jos rahoitusta leikataan, pitää leikata myös vaatimuksista.

Tulevaa ohjelmakautta koskevat neuvottelut ovat käynnissä. Lindtman on oikeassa toivoessaan tuottajilta yhteistä vahvaa ääntä ja Suomelta yhteistä näkemystä. Yhtenäisyydessä on tässäkin tapauksessa pienen kansakunnan voima.