EPP heräsi liian myöhään ennallistamisen ongelmiin ‒ seuraukset nähdään kevään eurovaaleissa
Ennallistamisasetuksen lopullinen muoto ei ole selvillä, mutta se uhkaa edelleen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia metsänomistajille
Euroopan komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin vaikutusvalta näkyy ennallistamisasetuksessa. Kuva: Jarno MelaKiistellyn ennallistamisasetuksen tieltä kaatui keskiviikkona viimeinen este, kun Euroopan parlamentti hyväksyi sen niukalla enemmistöllä. Jäsenmaita edustava neuvosto on jo aiemmin hyväksynyt asetuksen. Edessä ovat vielä parlamentin, komission ja jäsenmaiden kolmikantaneuvottelut. Jos neuvottelut venyvät, on vielä mahdollista, että asetusta ei saada hyväksyttyä ennen ensi kevään eurovaaleja.
Parlamentti hyväksyi komission alkuperäiseen esitykseen useita muutoksia, jotka pienentävät maan- ja metsänomistajille aiheutuvia kustannuksia. Maatalousekosysteemien ennallistaminen pudotettiin parlamentin asetusesityksestä kokonaan pois. Käytännössä se tarkoittaa, että turvepelloista elävät Pohjanmaan viljelijät voivat huokaista helpotuksesta. Metsänomistajat ja metsäteollisuus voivat olla tyytyväisiä siihen, että ennallistamistoimenpiteitä keskitetään Natura 2000 -alueille. Luontotyyppien heikentymättömyysvelvoite loivenee ja ennallistamisen referenssiksi linjatusta vuodesta 1952 luovutaan. Parlamentin esityksessä on nyt myös kirjaus, jonka mukaan aikataulusta voidaan tinkiä, jos sosiaaliset ja taloudelliset haitat ovat kohtuuttomia.
Asetuksen lopullinen muoto ei ole selvillä, mutta se uhkaa edelleen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia metsänomistajille. Asetus ei edelleenkään kohtele jäsenvaltioita tasapuolisesti. Tämä näkyi myös useiden suomalaismeppien turhautumisessa äänestystulokseen. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistutti aiheellisesti, että ratkaisevaa on, miten Suomen viranomaiset lopulta toimeenpanevat asetuksen yksityiskohtia.
Asetus ei edelleenkään kohtele jäsenvaltioita tasapuolisesti.
Ennallistamisasetuksen ja monien muiden maaseudun kannalta kyseenalaisten hankkeiden taustalla on komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin ajama tiukan ideologinen linja. Samanlainen politiikka on nostanut voimakkaan vastareaktion Timmermansin kotimaassa Hollannissa. Sama reaktio on odotettavissa ympäri Eurooppaa kevään vaaleissa. Vaalitappion pelko herätti parlamentin suurimman EPP-ryhmän viime hetkillä kääntymään poikkiteloin ennallistamista vastaan. Käänne tapahtui liian myöhään. Äänestäjien huolia pitää kuunnella myös vaalien välillä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







