EU:n parlamentilta kestävä metsäpäätös

Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona metsien käyttöä koskevasta lulucf-esityksestä. Komission ja parlamentin ympäristövaliokunnan esitykset muuttuivat parlamentin päätöksellä selkeästi järkevämpään ja oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Komission tai ympäristövaliokunnan esitykset olisivat muuttaneet Suomen metsät hiilinieluista hiilidioksidipäästöiksi, jos hakkuita olisi lisätty hatusta vedettyjä vertailuvuosia enemmän. Esityksissä ei otettu huomioon, että metsät kasvavat jatkossakin huomattavasti enemmän kuin niitä hakataan.

Parlamentin hyväksymän kompromissin mukaan hakkuita voidaan lisätä kunhan metsien hiilinielut pysyvät ennallaan tai kasvavat vuoteen 2050 mennessä. Suomen kannalta parlamentin päätös on esityksiin verrattuna merkittävästi parempi.

Päätös on hyvä myös ilmaston kannalta, koska metsien hyvällä hoidolla ja hakkuilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja samalla lisätä hiilensidontaa. Tämän ymmärsivät muun muassa ruotsalaiset vihreät mepit, vaikka alkuperäiset esitykset olivat Ruotsin kannalta paljon Suomea parempia.

On ihmeellistä, että osa suomalaisista europarlamentaarikoista äänesti kompromissiesitystä ja samalla esimerkillistä suomalaista metsänhoitoa vastaan. Hiilinielupäätöstä pitää tarkastella kokonaisuutena ja ottaa myös taloudelliset ja sosiaaliset seikat huomioon. Vain kasvava, hyvin hoidettu metsä sitoo ilmasta hiiltä.

Käsittämätön on myös Suomen Luonnonsuojeluliiton asiantuntijan Otto Bruunin lausunto. Hänen mielestään parlamentin päätös pilaa kauniin tavoitteen, jossa metsien avulla päästäisiin eroon fossiilisista polttoaineista (HS 14.9.).

Puun käytöllä voidaan nimenomaan korvata fossiilisia polttoaineita. Tehokkain keino vähentää päästöjä on lopettaa esimerkiksi kivi- ja ruskohiilen käyttö ja korvata ne uusiutuvalla energialla.

Suurin kiitos siitä, että enemmistö europarlamentaarikoista ymmärsi hyvän metsänhoidon merkityksen hiilensidonnasta, kuuluu niille suomalaisille europarlamentaarikoille ja järjestöille, jotka jaksoivat tehdä asia eteen töitä.

Europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.) on syystäkin tyytyväinen, että kompromissiesityksessä huomioitiin sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ja Suomen intressit.

Työ ei lopu parlamentin äänestykseen, vaan neuvottelut jatkuvat ennen lopullista päätöstä jäsenmaiden vastuuministereistä koostuvassa ministerineuvostossa ja komission, parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvotteluissa.

Parlamentin päätöksestä huolimatta neuvotteluista on tulossa vaikeat, koska neuvostossa on vahva niin sanottu Britannian johtama metsättömien maiden blokki.

Syksyn aikana EU:ssa käsitellään myös metsien käytön kestävyyskriteerejä. Komission esityksen mukaan metsäbiomassojen käyttö polttoaineeksi on kestävää.

Erilaisiakin näkemyksiä on. Ympäristövaliokunnan hollantilaisen jäsenen Bas Eickhoutin laatiman raportin mukaan turvemailta ei saisi korjata energiapuuta eikä biopolttoaineita saisi tehdä harvennuspuusta, sahanpurusta tai mäntyöljystä.

EU:n parlamentin lulucf-päätös on myös velvoittava. Metsien hyvällä hoidolla on huolehdittava, että metsät kasvavat tulevaisuudessakin hakkuita enemmän. On huolestuttavaa, että metsänhoitotöiden rästit jatkavat Suomessa kasvuaan. Lähes puolet taimikonhoitotöistä jää tekemättä. Tähän on saatava muutos.

Töitä suomalaisen kestävän metsätalouden puolustamisessa EU:n tasolla riittää myös tulevaisuudessa. Tähän työhön tarvitaan kaikkien panosta. Kysymys on kansallisen edun lisäksi oikeudenmukaisuudesta ja koko EU:n ilmastopolitiikan uskottavuudesta.

Työ jatkuu. Onnistuminen siinä edellyttää yhteisen intressin asettamista yksittäisten, oletettujen etujen edelle.