Osuuskunnat etsivät suuntaa

Professori Petri Ollilan mielestä osuuskuntien pitää tutkia omaa toimintaansa. Kuva: Kari Salonen

Suomi on yksi maailman osuuskuntavaltaisimmista maista. Meillä on noin 5 000 osuuskuntapohjaista yritystä ja niissä on jäseniä yli seitsemän miljoonaa. Lähes jokainen täysi-ikäinen suomalainen on jonkun osuuskunnan jäsen, moni useammankin.

Vaikka suurin osa osuuskunnista on pieniä, niin alansa johtavia ja suurimpia yrityksiä löytyy muun muassa ruuan- ja puunjalostuksesta, pankki- ja vakuutusalalta sekä kaupasta. Osuuskuntien merkityksestä kertoo, että taloudellisesta toiminnasta Suomessa viidesosa on osuustoimintaa.

Osuuskuntamalli on osoittanut elinvoimaisuutensa, vaikka aika ajoin sitä on moitittu vanhentuneeksi.

Viime vuonna valtioneuvoston kanslia julkaisi "Omistus, omistajaohjaus ja määräysvalta suomalaisyrityksissä" -raportin. Raportin mukaan pitäisi harkita, että osuustoiminnallisia yrityksiä tuettaisiin siirtymään asteittain osakeyhtiöpohjalle.

Osuuskunnissa ei raportin päätelmille ymmärrystä paljoa löydy. Osuuskuntien alasajon sijaan tarvittaisiin lainsäädäntöön ja lakien tulkintaan uutta ajattelua. Osuuskuntien mielestä päättäjät eivät ymmärrä osuustoiminnan luonnetta, eikä yritysmallia ei ole myöskään huomioitu kilpailulainsäädännössä.

Tuottajien osuustoiminnalliset yritykset ovat viime vuosina törmänneet kilpailulain tulkintaan monta kertaa. Kysymys on ollut siitä, mikä on relevantti markkina-alue. Osuuskuntien mukaan se on koko EU, mutta kilpailuviranomaisten mielestä markkina-alue on pelkästään Suomi.

Vaikka kilpailulain tulkinta on epäilemättä ainakin osin jäänyt kehityksestä jälkeen, on osuuskunnissa katsottava myös peiliin. Ovatko ne itse pysyneet kehityksessä mukana? Kaipaavatko osuuskuntien säännöt päivittämistä?

Osuuskuntia tutkineen Helsingin yliopiston professorin Petri Ollilan mielestä osuuskuntien pitäisi katsoa kriittisesti toimiansa, jos ne aikovat menestyä jatkossa. Ollilan arvion mukaan muuten edessä on surkastuminen, jos suurimmat ja parhaiten menestyvät tilat jättävät osuuskunnat. (MT 18.5.)

Ollilan mukaan osuuskuntien on pystyttävä tarjoamaan jäsenilleen enemmän etuja kuin yksityiset kilpailijat.

Osuuskunnissa on toki tapahtunut paljon muutoksia sekä toiminnassa että rakenteissa. Fuusioiden kautta rakentuneet isot lihatalot, Atria ja HK Scan, ovat pörssiyhtiöitä. Päätösvaltaa niissä käyttävät kuitenkin osuuskunnat. Myös Valio on osakeyhtiö, mutta sen omistavat kokonaan tuottajien omistamat osuuskunnat.

Osuustoiminnan periaatteet ovat vuosien saatossa joutuneet joustamaan, joskus jopa kipurajalle.

Lisää muutoksia saattaa olla tulossa. Osuuskunnissa pohditaan muun muassa, miten nuoret saadaan kiinnostumaan osuustoiminnasta. Pohdinnassa on myös luopuminen yhdestä osuustoiminnan perusperiaatteesta: mies ja ääni.

Itikan hallituksen puheenjohtajan Esa Kaarron mielestä pieni painotus päätösvallassa voisi tulla kysymykseen, jos jäsenkunta sitä haluaa. Kaarto muistuttaa kuitenkin, että osuuskunnassa jokainen voi vaikuttaa.

LSO-osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Matti Murron mielestä ei ole huolta, etteikö ääni kuuluisi. Äänivallan porrastaminen on ollut Murron mukaan esillä, mutta linjaa ei ole haluttu muuttaa.

Osuuskunnat ovat olemassa jäseniään varten. Koko osuustoiminnan kannalta peruskysymys on, miksi osuustoimintaa tarvitaan vai tarvitaanko lainkaan.

Päätös osuustoiminnan tulevaisuudesta on jäsenten eli omistajien käsissä. Elleivät jäsenet näe osuustoiminnalla tulevaisuutta, niin sitä ei sitten ole.