Talouskasvusta ei hallitusta kiitellä

Tilastokeskus kertoi maanantaina, että Suomen talouden viime vuonna alkanut elpyminen on jatkunut. Teollisuustuotanto oli toukokuussa 4,2 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa suurempi.

Kasvun voi ennakoida jatkuvan, koska teollisuuden uusien tilausten arvo oli toukokuussa lähes 67 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Tilastokeskuksen yliaktuaarin Kari Raution mukaan muutos on kaikkien aikojen suurin.

Vaikka tilausten kasvua selittävät suurelta osin uudet laivatilaukset, kasvoivat myös muut toimialat. Kemianteollisuuden tilaukset kasvoivat lähes neljänneksen ja paperi- ja kartonkiteollisuuden yli kuusi prosenttia.

Hyviä uutisia kuuluu myös viennistä. Tavaroiden vienti kasvoi alkuvuonna 18 prosenttia. Suomen talous taas kasvoi tammi–maaliskuussa 2,7 prosenttia eli jopa Ruotsiakin nopeammin.

Pessimistinkin on pakko myöntää, että Suomen talous kasvaa odotettua ripeämmin. Innokkaasta ennustamisesta huolimatta talouden nousu pääsi tälläkin kertaa yllättämään.

Taloutta seuraavat ennustelaitokset, pankit, vakuutusyhtiöt, tutkimuslaitokset, Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö ovat alkukesän aikana hilanneet ennusteitaan kilvan ylöspäin. Valtiovarainministeriö nosti kesäkuussa talouden kasvuennustuksena kaksinkertaiseksi 2,4 prosenttiin.

Hypon tuoreen arvion mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna kolme prosenttia. Pankin pääekonomistin Juhana Brotheruksen mielestä tilanne on valoisin vuosikausiin. Hänen mukaansa Suomi kääntyy Pohjolan sairaasta vanhasta miehestä kuluvan vuoden kasvutähdeksi.

Politiikkaan kuuluu, että heikko talouskasvu ja korkea työttömyys ovat kulloisenkin hallituksen syytä. Erityisen innokkaasti hallituksen tekemättömyyttä arvostelevat – kuten asiaan kuuluu – oppositiopuolueet. Lähes yhtä innokkaasti omia näkemyksiään esittelevät monet ekonomistit.

Syyllisen penkillä on pari vuotta ollut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Esimerkiksi hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin on ehditty jo moneen otteeseen tuomita epärealistisena.

Hallituksen syyksi on laitettu myös se, ettei Suomi ole vuosiin päässyt mukaan muun maailman talouskasvuun. Suomi on ollut pitkään talouskasvulla mitattuna EU-maiden häntäpäässä.

Vaikka taantuman katsotaan olevan hallitusten vika, asiantuntijat yllättänyt talouskasvu ei kuitenkaan ekonomistien mukaan ole hallituksen ansioita.

Etlan Mika Malirannan mielestä hallitusta voi kiittää siitä, ettei se ole onnistunut tuhoamaan väistämätöntä talouskasvua. Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström puolestaan sanoo, että hallitus ei tee talouskasvua eikä luo työpaikkoja, vaan ne syntyvät yrityksissä.

Brotheruksen mielestä hallituksen saavutukset ovat pettymys. Kasvu johtuu hänen mielestään maailmantalouden kiihtyneestä kasvuvauhdista.

Brotherus antaa hallitukselle myös neuvoja, miten kasvupotentiaalia voisi nostaa. Hänen mielestään alan asiantuntijat ovat hellyttävän yksimielisiä siitä, että kaupungistuminen olisi selkein tuottavuushyppy.

On totta, että hallitus olisi voinut tehdä enemmän talouskasvun vauhdittamiseksi ja työllisyyden kohentamiseksi. Kiihtyvä kasvu ja vientitilasto kertovat kuitenkin siitä, että jotakin on tehty oikeinkin.

Ennustamisen sanotaan olevan vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustamisen. Se, että ekonomistit toinen toisensa jälkeen joutuvat muuttamaan ennusteitaan merkittävästi, ei anna hyvää kuvaa ennustajanlahjoista ja ammattitaidosta.

Ovatko ekonomistien neuvot hallitukselle samaa tasoa?