Samat säännöt, eri tulkinta ‒ metsästyslain muutos oli susi jo syntyessään

Suomessa tulkitaan EU:n luontodirektiiviä muun muassa valkoposkihanhien ja karhujen osalta eri tavalla kuin muun muassa Ruotsissa ja Virossa. Kuva: Kari Salonen

Suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelemia. Niitä voidaan kuitenkin myös metsästää, koska direktiivi sallii poiketa suojelusta. Kannanhoidollista metsästystä säädellään luontodirektiivillä, jonka määräykset on sisällytetty Suomen metsästyslakiin ja -asetukseen. Metsästys perustuu lajien kannanhoitosuunnitelmiin, joiden mukaan kantojen tulee säilyä elinvoimaisina ja ihmisarkoina. Luvat myöntää Suomen riistakeskus.

Näin on teoriassa, mutta käytännössä riistakeskuksen myöntämät poikkeusluvat eivät vielä tarkoita, että metsästys voitaisiin toteuttaa.

Suomen riistakeskus myönsi itäiselle kannanhoitoalueelle yhteensä 129 poikkeuslupaa karhun pyyntiin syksylle 2025. Luvat on kohdennettu Pohjois-Karjalaan, Kaakkois-Suomeen ja Pohjois-Savoon. Ei ole yllättävää, että Luonnonsuojeluyhdistys Tapiolan paikallisyhdistykset valittivat luvista. Ei ole myöskään yllättävää, että Itä-Suomen hallinto-oikeus asetti kaikki riistakeskuksen myöntämät kannanhoidolliset karhunmetsästysluvat täytäntöönpanokieltoon. (MT 20.8.)

Käytännössä tämä tarkoittaa, että todennäköisesti kannanhoidollinen metsästys jää tältä vuodelta poronhoitoaluetta lukuun ottamatta tekemättä. Näin siitä huolimatta, että eduskunta päätti keväällä metsästyslain muutoksesta. Laki oli susi jo syntyessään, koska lain käsittelyn yhteydessä asiantuntijat totesivat, ettei laki tule käytännössä mahdollistamaan karhumetsästystä. Miksi tätä ei otettu eduskunnassa huomioon?

Myös Ruotsissa ja Virossa luvista valitettiin, mutta valitukset hylättiin. Tänä syksynä Ruotsissa voi kaataa 465 karhua ja Virossa 71.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Jenna Simulan (ps.) mielestä Suomen touhussa ei ole mitään järkeä. Hänen mukaansa hyväksytyt hakemukset täyttivät selvästi KHO:n ja EU-tuomioistuimen linjaamat vaatimukset.

Luontodirektiiviä tulkitaan naapurimaissa eri tavoin myös valkoposkihanhien osalta. Ruotsissa ja Virossa valkoposkihanhia saa metsästää, Suomessa ei. Tämäkin ongelma koskee eniten Itä-Suomea. Tohmajärveläisen viljelijän Veli-Matti Ahlqvistin mielestä valkoposkihanhien torjuntatoimet ovat pitkälti höpö höpöä. Hänen mielestään ainoa merkittävä torjuntakeino olisi kevätmetsästyksen salliminen, mutta se näyttää tällä hetkellä lähes mahdottomalta. (Suomalainen maaseutu 18.8.)

Maaseutujohtaja Pertti Iivanainen Pohjois-Karjalan Maaseutupalveluiden Liperin toimipisteestä sanoo, että hanhituhojen takia alueen syysviljojen kylvöalat ovat romahtaneet ja rukiin kylvöt käytännössä loppuneet.

EU:ssa pyritään lakien harmonisoimiseen, mutta ainakaan luontodirektiivin osalta tavoite ei käytännössä toteudu.