Lähes puolet kuolemaan johtaneista työtapaturmista maa- ja metsätaloudessa – turvallisuus on aika ottaa tosissaan
Lähes puolet kuolemaan johtaneista työtapaturmista sattuu maa- ja metsätaloudessa, ja lievempiäkin työtapaturmia moninkertaisesti muihin aloihin verrattuna. Se ei johdu pelkästä työn luonteesta, vaan myös asenteissa on korjattavaa.
Maatilallakin on tärkeää huolehtia työturvallisuudesta esimerkiksi hankkimalla kunnollisia suojavarusteita. Kuva: Lari Lievonen8.4.202605:00
Maatiloilla on ollut jo toista vuotta muita yrityksiä vahvempi taloudellinen motiivi saattaa työturvallisuusasiat kuntoon siltä osin, kun ne koskevat tilan ulkopuolista työvoimaa. Tämän takeena ovat viime vuonna käyttöön otetut sosiaalisen ehdollisuuden vaatimukset. Työsuojelussa tai työehtojen noudattamisessa havaitut puutteet voivat sen myötä paitsi aiheuttaa työsuojeluviranomaisen muutoinkin yrittäjälle langettamat seuraamukset myös johtaa pahimmillaan jopa tuntuviin viljelijätukiseuraamuksiin.
Sen sijaan tilan oman väen osalta maataloudessa ja myös metsätaloudessa on reippaasti parantamisen varaa. Onnettomuustutkintakeskuksen toteuttaman selvityksen mukaan kaikista vuonna 2023 sattuneista 23 tapaturmaisesta työkuolemasta noin puolet tapahtui maa- ja metsätaloudessa. Työtapaturmia yleisesti sattuu maatalousyrittäjille lähes kolme kertaa enemmän kuin palkansaajille.
Osuudet ovat jo lähtökohtaisesti valtavia. Vielä pahempina ne näyttäytyvät, kun maa- ja metsätaloudessa työskentelevien määrän suhteuttaa muilla toimialoilla työskenteleviin ja yrittäviin.
Ei riitä, että työturvallisuutta esitetään viranomaisille.
Onnettomuustutkintakeskus selittää korkeaa osuutta työn moninaisuudella ja vaihtuvilla olosuhteilla mutta ennen muuta yrittäjien omilla asenteilla: turvallisuuskäytännöt jäävät usein yrittäjän oman aktiivisuuden ja resurssien varaan. Rikkinäinen nivelakseli tai rispaantunut sähköjohto eivät haittaa, kun niitä osaa itse varoa, samoin kuin tappavilla terillä tai voimakkailla keloilla varustettuja koneita, joita ei ajan säästämiseksi haluta pysäyttää vaikkapa tukoksen selvittelemiseksi. Halpakaupan kumisaappaita on käytetty aina sen sijaan, että olisi investoitu hintaviin turvakenkiin. Päähän painetaan lippalakki tai pipo, ei kypärää.
Moni näennäinen säästö on nopeasti koitunut mittavaksi tappioksi, kun vahinko on lopulta sattunut. Turvakengät, suojalasit tai ehjät työkalut alkavat nopeasti näyttää halvoilta hankinnoilta siinä vaiheessa, kun tapaturma kylvöjen, poikimisen, säilörehunkorjuun tai puintikiireiden keskellä pakottaa päivien tai viikkojen vuodelepoon. Erityisen halpa henkivakuutus on pieni kädenliike, joka kiinnittää traktorin turvavyön ajoon lähtiessä.
Maatilalla vastuu työturvallisuudesta on aina yrittäjällä itsellään, mutta käänne parempaan olisi tärkeä myös yhteiskunnan näkökulmasta. Sen edistämiseksi Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on ryhtynyt tarjoamaan työturvallisuusneuvojien palveluita. Nyt heitä työskentelee 10 eri puolilla Suomea.
Maa- ja metsätaloudessa yrittäjillä olisi varaa ottaa mallia vaikkapa rakennusalalta. Siinä missä rakennuksilla tapahtui ennen paljon tapaturmia ja menetettiin ihmishenkiä, nyt tilanne on aivan toinen. Maatiloillakaan ei riitä, että työturvallisuutta esitetään viranomaisille. Tärkeintä turvallisuustoimia on tehdä omalle itselleen ‒ samalla hoituu kuntoon työntekijöidenkin turvallisuus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
