Suomi ja Kreikka samassa veneessä

Vuodesta 2009 lähtien ovat Kreikan talousongelmat olleet koko euroalueen yhteisiä ongelmia. Kreikan velkakriisi alkoi, kun lokakuussa 2009 paljastui, että maan julkisen talouden alijäämä oli yli kaksinkertainen aikaisemmin kerrottuun verrattuna.

Tilastojen vääristelyn paljastuttua Kreikan luottoluokitus aleni ja valtion lainojen korot nousivat reippaasti. Tästä seurasi, että lainojen hoito ei enää onnistunut.

Alkuvuodesta 2010 euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sopivat kolmen vuoden lainaohjelmasta Kreikalle. Samalla Kreikalta vaadittiin mittavia talouden sopeuttamistoimia. Suomestakin annettiin ohjeita, miten taloutta pitää hoitaa.

Ensimmäisten lainerien jälkeen on tullut lukuisia muitakin lainaeriä, ja joka kerta Kreikalta on vaadittu tiukkoja ehtoja. Vuonna 2011 Suomi vaati ja sai Kreikalta vakuudet tukilainoilleen. Näiden vakuuksien todellisesta hyödyllisyydestä ei ole vieläkään varmuutta. Jos euromaat päätyvät leikkaamaan Kreikan velkoja, saattaa käydä niin, että vakuuksista ei koidu Suomelle kuin kuluja.

Suomen vastuut Kreikan lainoittamisessa ovat noin kahdeksan miljardia euroa. Suoraa lainaa Kreikalle on annettu noin miljardi euroa. Tämän lisäksi Suomi on antanut takauksia Euroopan rahoitusvälineelle ERVV:lle yli kuusi miljardia ja pääomittanut Euroopan vakausmekanismia (EVM) 1,44 miljardilla eurolla. Näistä varoista on tuettu muitakin Kreikan lisäksi. Vaadittaessa Suomi joutuu maksamaan EVM:lle noin 11 miljardia euroa.

Kreikan velat ovat taas euromaiden päättäjien pöydässä, koska maa tarvitsee uutta lainaa heinäkuuhun mennessä. Kreikka tarvinnee uutta lainaa viidestä kymmeneen miljardia euroa.

Tälläkään kertaa lainaneuvottelut eivät ole helpot. IMF:n mielestä Kreikan lainoja pitäisi leikata. Euromaiden on vaikea tähän suostua, koska se tietäisi niille tappiota ja sisäpoliittisia ongelmia. Lainaehtoja ollaan valmiit keventämään, mutta sekään ei ole helppoa, koska ehdot ovat jo nyt erittäin kevyet.

Hiljattain julkistetun tutkimuksen mukaan Kreikan tukemiseen pumpatuista rahoista vain noin viisi prosenttia on päätynyt Kreikan valtion budjettiin. Valtaosa rahoista meni velkojen ja korkojen maksamiseen, pankkien pääomittamiseen ja yksityisten velkojien pelastamiseen.

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessorin Vesa Kanniaisen mukaan Kreikkaa on tuettu, jotta maalla olisi mahdollisuus huolehtia saksalaisten ja ranskalaisten pankkien saatavista. Sen sijaan, että Saksa ja Ranska olisivat itse pääomittaneet pankkejaan, vedettiin kaikki euromaat talkoisiin mukaan. (IS 9.5.)

Suomessa toimittiin samansuuntaisesti 1990-luvun lamassa. Valtiovalta pyrki pelastamaan pankit, mutta tavalliset velalliset jätettiin pääosin huomiotta. Erona Saksan ja Ranskan toimintaan on, että pankkien tukeminen hoidettiin omin voimin.

Vaikka Kreikka on pyrkinyt leikkaamaan julkisia menoja, ei maalla ole mahdollisuuksia selvitä veloistaan ilman reipasta talouskasvua. Viimeksi sunnuntaina Kreikka päätti mielenosoitusten saattelemana 5,4 miljardin euron säästöohjelmasta.

Suomessa painitaan samantyyppisten ongelmien kanssa, vaikka Kreikka ja Suomi ovat keskinäisen lainatiskin vastakkaisilla puolilla.

Suomenkin hallitukset ovat leikanneet julkisia menoja ja korottaneet veroja jo vuosia, mutta velkaantuminen jatkuu eikä talous kasva. Euroopan komission tuoreen ennusteen mukaan Suomen talouskasvu on tänä vuonna euromaiden toiseksi heikointa, vain Kreikka on heikompi. Ensi vuonna järjestyksen ennakoidaan muuttuvan ja Kreikka ohittaa Suomen.

Ellei velkaantumista saada kuriin ja talouskasvua vauhtiin, saattavat velkoja ryhtyä kyselemään Suomenkin velanhoitokyvyn perään sekä sanelemaan ehtoja neuvojen sijaan.