Avoimuus lisää luottamusta

Huolimatta kiireisestä syksystä, suomalaiset maataloustuottajat avasivat viime viikolla ovensa vierailijoille eri puolilla Suomea. Viikko sitten ovet olivat avoinna turkistarhoilla.

Monille kaupunkilaisille ja yhä useammalle maaseututaajamissakin asuvalle ihmiselle ovat maatalouden eläimet, koneet ja arkipäivä lähes tuntemattomia.

Vierailijoiden määrä kertoo siitä, että avointen ovien päivillä on todella tilausta. Esimerkiksi ylivieskalaiset maidontuottajat Elina ja Markku Päivärinta saivat vieraakseen lähes 800 koululaista. Maatilan elämään tutustumisen tärkeydestä kertoo sekin, että Toivolan päiväkodin opettaja Sari Määttä arveli, että päiväkodin 19 lapsesta vain harva oli aikaisemmin päässyt näkemään eläimiä yhtä läheltä. (MT 21.9.)

Maatiloilla oli varauduttu hyvin ottamaan vierailijat vastaan. Ylivieskalaisen maatilavierailun suosion yhtenä syynä oli MTK-Ylivieskan järjestämät bussikuljetukset. Bussilla pääsi myös Helsingin keskustasta vihtiläiselle maatilalle. Kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet mukaan.

Se, että kuluttajat pääsevät itse tutustumaan kotimaiseen maataloustuotantoon, on omiaan rakentamaan luottamusta tuottajan ja kuluttajan välille. Kuluttajat voivat itse nähdä, miten asiat suomalaisella tilalla ovat. Vähintään yhtä tärkeää on, että ihmiset tapaavat toisiaan.

Kotimaisen elintarviketuotannon laatu ja avoimuus ovat vahvoja kilpailuvaltteja. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tuotannon pitää olla myös taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi kilpailijamaita tiukempien vaatimusten pitää näkyä myös hinnoissa.

Kotimainen alkutuotanto ei pysty kilpailemaan sellaisten maiden tuotannon kanssa, missä vaatimukset ovat löyhemmät ja valvonta heikompaa. Suomessa voimassa olevien alkutuotantoa koskevien säännösten pitääkin koskea täällä tuotettujen elintarvikkeiden lisäksi kaikkia täällä myytäviä elintarvikkeita. Elintarvikkeita maahan tuovien yritysten pitäisi pystyä kertomaan asiakkaille, miten kyseiset elintarvikkeet on tuotettu.

Tuore esimerkki erilaisten tuotantotapojen vaikutuksesta on tanskalaisesta siipikarjasta löydetyt antibiooteille vastuskykyiset bakteerit. Yhdeksi syyksi epäillään sellaista laajavaikutteista antibioottia, jota ei ole Tanskassa käytetty vuosikymmeneen.

Bakteerien epäilläänkin siirtyneet ulkomailta tuoduista emoista tanskalaisiin lintuihin. Tilanne on huolestuttava, koska linnuissa esiintyvien bakteerien vastustuskyky koskee monia ihmistenkin käyttämiä antibiootteja.

Avoimuutta tarvitaan lisää myös elintarviketeollisuudessa ja kaupassa. Kuluttajilla on oikeus tietää, mitä he ostavat. Jos heille myydään esimerkiksi naudan paistijauhelihaa, pitää heidän sitä myös saada.

Mitä enemmän olemme tuontiruuan varassa, sitä vähemmän tiedämme ruuan tuotantotavoista, niiden sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, kestävästä kehityksestä ja tuottajien asemasta.

Esimerkiksi kuntien elintarvikehankinnoissa katsotaan usein – kilpailuttamislakiin vedoten – vain hintaa. Tärkeämpää olisi katsoa, mistä se hinta koostuu. Onko tuontielintarvikkeet tuotettu meillä olevien säännösten mukaisesti? Ellei konkreettista tietoa ole saatavissa, ei pidä sellaisia tuotteita myöskään yhteisillä verorahoilla ostaa.

Avoimuus koskee kaikkea toimintaa yhteiskunnassa. Yksi tärkeimmistä yhteiskunnan myönteisen kehityksen perusteista on luottamus siihen, että kaikilla tasoilla toimintaan avoimesti, oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.