Ruokamarkkinoita uhkaa kaaos

Venäjän viime viikolla asettamat tuontikiellot iskevät rajusti sekä Suomen että koko EU:n elintarvikealalle. Venäläiseen tapaan tuontikiellot tulivat voimaan samalla kun niistä ilmoitettiin.

Vielä viikko pari sitten eläteltiin toiveita, ettei Venäjä kohdistaisi pakotteita ensisijaisesti ruokaan, ja että Venäjä ehkä välttäisi toimia, jotka kohdistuvat suomalaiseen tuotantoon. Torstai näytti, ettei tällaisille toiveille ollut paljoa perusteita.

Länsimaiden ja Venäjän välit ovat kiristyneet vaihe vaiheelta Ukrainan kriisin syntymisestä alkaen. Nyt ollaan tilanteessa, jossa pakotteilla pyritään suoraan vahingoittamaan vastapuolen talouden rakenteita. Puheet kylmän sodan paluusta eivät ole vailla perusteita.

Suomen elintarvikevienti Venäjälle oli viime vuonna arvoltaan 430 miljoonaa euroa. Tästä reilut 250 miljoonaa oli maitoa ja maitovalmisteita. Lisäksi vientiin menee muun muassa viljaa, juomia, lihaa ja kalaa.

Pelkästään Suomen osalta määrät ovat niin isoja, että vientimarkkinoiden menettäminen näkyy nopeasti ylituotantona. Samalla paineet hintojen alentamiseen kasvavat.

Yksittäisistä yrityksistä Venäjän tuontikielto koskee eniten Valiota. Se ilmoittikin heti torstaina ajavansa vientiin valmistavia tuotantolinjojaan alas. Maitoylijäämä tehdään jauheeksi, mutta sen ongelma on heikompi kannattavuus.

Venäjän tuontikielto uhkaa sekoittaa EU:n ruokamarkkinat pahasti. Markkinoilla alkaa liikkua tuote-eriä, joista pyritään eroon hinnalla millä hyvänsä.

Ruokayritykset eivät siis ainoastaan menetä vientiään, vaan lisäksi EU:n kotimarkkinoiden hinnat ovat vaarassa romahtaa. Nämä seurannaisvaikutukset voivat olla rankemmat kuin itse tuontikielto.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvosteli torstaina EU:ta ja Suomen hallitusta huonosta valmistautumisesta Venäjän vastapakotteisiin (MT 8.8.). Pakotteet ja niiden kohteet – vaikka äkkiä tulivatkin – eivät erityisesti yllätä.

Sekä Suomen hallituksessa että EU-tasolla onkin nyt kiire ryhtyä toimiin, joilla markkinoiden häiriöt kyettäisiin rajaamaan mahdollisimman vähiin.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) lupasi perjantaina selvittää, kuinka kriisin menetykset voitaisiin hyvittää tuottajille. Selvityksen lisäksi myös päätöksiä tarvitaan nopeasti, sillä markkinahäiriöt eivät pitkiä selvitystöitä odota.

Maatilat ja monet elintarvikeyritykset eivät kestä pitkään hinnanalennuksia tai menekin romahtamista. Ellei toimivia työkaluja ja niiden rahoitusta ole suunniteltu, jälki voi olla rumaa.

Venäjä kertoi tuontikieltojen pituudeksi tässä vaiheessa yhden vuoden. Toiveissa tietysti on, että Ukrainan kriisiin löytyisi ratkaisu, joka palauttaisi Eurooppaan rauhan ja luottamuksen. Se tarkoittaisi myös kauppasuhteiden palautumista.

Toistaiseksi merkit kertovat tilanteen kiristymisestä. Voi olla, että pakotekierre, jossa nyt eletään, laajenee entisestään.

Suomi saanee kauppakonfliktin vuoksi haudata haaveensa talouden elpymisestä. Se tietää kovempia aikoja kaikille suomalaisille.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että talouskehitykseen voi vaikuttaa poliittisten päätösten lisäksi myös arjen valinnoilla. Viennin pudotus voidaan korvata, jos samalla luovutaan samasta määrästä tuontitavaraa ja lisätään kotimaisten tuotteiden kulutusta. Tämä pätee niin ruokaan kuin muihinkin hyödykkeisiin.

Esimerkiksi kaikki Venäjän viennistä pois jäävä juusto voitaisiin syödä Suomessa, jos tuontijuustot jätettäisiin ostamatta. Samalla hoidettaisiin vaihtotasetta.

Nyt on hyvä hetki kaikkien aikojen kotimaisuuskamanpanjalle.