Hallitukselta kylmää kyytiä suomalaisille

Keskiviikko oli synkkä päivä suomalaisille. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtaman hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta esitti kuuden varuskunnan tai joukko-osaston lakkauttamista. Myös kuntarakennetyöryhmä jätti esityksensä uusista kuntarajoista kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok.). Myös tämä esitys tarjoaa suomalaisille kylmää kyytiä.

Ei ole sattumaa, että esityksiä pantattiin presidentin vaalien yli.

Puolustusvoimien osalta päätös merkitsee noin 2 200 työpaikan vähentymistä. Vaikka työpaikkojen vähentäminen pyritään toteuttamaan monin eri tavoin, merkitsee päätös irtisanomisuhkaa 1 200 työntekijälle.

Kyse on erittäin rajusta muutoksesta, joka kohdistuu pääosin sellaisille alueille, missä korvaavien työpaikkojen löytäminen on vaikeaa. Työpaikat vähenevät lakkautusten seurauksena myös alueiden palvelutuotannossa. Seurauksen aluetaloudelle ovat dramaattiset.

Sopeutustoimia on tehtävä, mutta kokonaistaloudellisuus ja siihen liittyvä aluepolitiikka on huomioitava. Sen mitä puolustusvoimat säästää vuokramenoissa, sen Senaatti-kiinteistöt häviää alueilla, joissa tyhjentyville varuskunnille ei löydy käyttöä. Etelä-Suomen varuskunnat säästyivät pääosin leikkurilta. RKP:n lobbaustaidoista esimerkkinä on, että Dragsvikin varuskunta säilyy.

Kuntarakennetyöryhmän mielestä Manner-Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa 66–70 kuntaa nykyisten 320 sijaan. Esitystä perustellaan sillä, että kaikkien kuntien rahat eivät väestön ikääntyessä riitä tulevaisuudessa palvelujen järjestämiseen.

Perustelu on sinänsä oikea, mutta keinot ovat vääriä. Kuntatalous ei kohene rajoja piirtelemällä, vaan ratkaisua on etsittävä ensisijassa terveydenhuollon puolelta ja kuntien ja valtion tehtävien jaosta. Mitään laskelmaa siitä, kuinka paljon säästöjä kuntarajojen siirtelyllä tulisi, ei ole esitetty.

Tilastot osoittavat, että suurissa kunnissa ja kuntayhtymissä asioita hoidetaan tehottomammin kuin pienemmissä. Tilastokeskuksen keskiviikkona julkistaminen tietojen perusteella kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi viime vuonna noin 900 miljoonaa euroa. Erityisen paljon lainakanta kasvoi yli 40 000 asukkaan kaupungeissa.

Pitäviä taloudellisia perusteluja rajulle, ylhäältäpäin sanellulle kuntaremontille ei ole. Esitetyn kaltainen kuntauudistus on poliittinen projekti, joka perustuu keskittämisen ideologiaan. Samalla romutetaan kunnallista demokratiaa, vaikka sitä väitetään vahvistettavan. Vähäinenkin päätösvalta siirtyy yhä kauemmaksi kuntalaisilta.

Keskiviikkona myös Nokia ilmoitti, että se vähentää Salon tehtailtaan enintään tuhat työntekijää. Työntekijöiden vähentämisistä yhtiö on ilmoittanut jo monta kertaa aiemmin. Tehtaiden lopettamisista ja irtisanomisista ovat kertoneet aiemmin monet muutkin yhtiöt muun muassa metsäteollisuudessa.

Kauppataseen alijäämä oli viime vuonna miinuksella 3,6 miljardia euroa. Suhteellinen alijäämä on samalla tasolla kuin 1970-luvun öljykriisin aikana. Olemme lisäksi putoamassa viennin kehittymisessä muiden samankaltaisten maiden vauhdista.

Leikkaukset ja lopettamiset ovat hallinneet uutisointia jo pitkään. Näyttää siltä, että kansallinen idea siitä, mitä haluamme ja mihin kykenemme on kadonnut. Annamme pikku hiljaa periksi. Valoja sammutetaan, mutta ei kyetä luomaan mitään uutta.

Sen sijaan, että hallitus keskittyy nyt kuntarakenteen romuttamiseen, sen pitäisi keskittää kaikki voimat vientiteollisuuden ja tuontia korvaavan teollisuuden toimintaympäristöjen kehittämiseen joka puolella Suomea.

Leikkaamalla, sulkemalla ja supistamalla ei Suomea saada nousuun.