Ranskan presidentinvaaleilla merkitystä koko Euroopalle

Viime sunnuntaina pidettyjen Ranskan presidentinvaalien lopputulos on toisinto viiden vuoden takaisista vaaleista. Keskustaliberaali, nykyinen presidentti Emmanuel Macron ja äärioikeistolainen, Venäjää myötäilevä Marine Le Pen pääsivät vaalien toiselle kierrokselle.

Macron sai äänistä 27,8 ja Le Pen 23,1 prosenttia. Kisa toisen kierroksen paikasta oli tiukka, koska vaalien kolmannelle sijalle yltänyt radikaalivasemmistolainen Jean-Luc Mélenchon hävisi Le Penille niukasti. Vaikka Macron on ennakkosuosikki, huhtikuun 24. päivä pidettävästä toisesta kierroksesta ennakoidaan todella tasaista.

Ranska on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaa, ja presidentti Macron on keskittynyt vahvasti Venäjän käynnistämään Ukrainan sotaan sekä EU-politiikkaan. Se on antanut Le Penille tilaa puhua äänestäjille kotimaan tilanteesta ja tavallisia ranskalaisia suoraan koskettavista kysymyksistä kuten ostovoimasta. Hän on muun muassa luvannut alentaa energiaan kohdistuvia veroja tuntuvasti.

Vaikka presidentin valinta on ennen kaikkea ranskalaisten oma asia, on sillä vaikutusta Euroopan unioniin ja Natoon. Jos Le Pen voittaa vaalit, muutos Ranskan politiikassa suhteessa EU:hun ja Natoon saattaa olla suuri. Ison ja keskeisen jäsenmaan politiikalla on iso merkitys. Ranska on myös EU:n ainoa ydinasevaltio.

Ranskan vaalien vaikutus tulee Suomeenkin Ranskan EU-politiikan kautta. Ranska ja Suomi ovat löytäneet toisensa usein muun muassa EU:n maatalous- ja metsäpolitiikassa. Presidentti Sauli Niinistö ja presidentti Macron ovat olleet samoilla linjoilla myös unionin turvallisuuspolitiikassa.

Presidentin rooli Ranskan politiikassa on keskeinen. Hänellä on jopa enemmän valtaa kuin Yhdysvaltojen presidentillä erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Näissä asioissa Macron ja Le Pen ovat melko kaukana toisistaan.

Le Pen suhtautuu EU:hun ja Natoon vähintäänkin varauksellisesti. Elinkeinoelämän keskusliiton johtavan asiantuntijan Janica Ylikarjulan mielestä vaalien toinen kierros on merkittävä asia Euroopalle. Jos yhden merkittävimmän EU-maan linja muuttuisi lähes 180 astetta, se ajaisi Ylikarjulan mukaan EU:n aikamoiseen kriisiin (Yle 11.4.). MT:n kolumnisti Helena Petäistö on arvioinut, että Le Penin voitto aiheuttaisi kaaoksen Euroopassa.

Ylen taloustoimittajan Anna Karismon mukaan Le Pen haluaa muun muassa lopettaa nykyisenlaisen EU:n, pienentää Ranskan jäsenmaksuja ja syventää yhteistyötä samanhenkisten poliitikkojen, esimerkiksi Unkarin Viktor Orbánin kanssa.

Turvallisuuspolitiikassa Le Pen haluaisi Ranskalle nykyistä "vapaampia käsiä". Hän haluaa vetää Ranskan pois Naton komentorakenteista eikä halua Ranskan enää osallistuvan maailman konflikteihin, jotka "eivät ole sen omia". Tämä osuu suoraan meilläkin esillä olleisiin Naton turvatakuihin.

Yle Ranskan toimittajan Annastiina Heikkilän mielestä on varmaa, että toisen kierroksen tenteissä turvallisuuspolitiikka, Venäjän Le Penille antama vaalirahoitus ja Ranskan äärioikeiston läheinen suhde presidentti Vladimir Putinin hallintoon nousevat esiin. (Yle 10.4.)

Heikkilän mukaan Ranska on pahasti jakaantunut. Seuraavan presidentin tulisi pystyä yhdistämään äänestäjien eri todellisuudet tilanteessa, jossa Euroopassa riehuu sota, Venäjän uhan torjuminen vaatii länsimaiden johtajilta yhtenäisyyttä, elinkustannukset nousevat, ilmastokatastrofi uhkaa eikä koronapandemia ole vielä ohi.

Venäjän hyökkäys on vahvistanut EU:n yhtenäisyyttä. Tulevat kuukaudet osoittavat, kuinka yhtenäisyys kestää, kun pakotteet vaikuttavat vahvemmin kansalaisten arkeen. Ranskan presidentinvaalit on tässäkin suhteessa tärkeä mittari.