Venäjä lisää painetta myös Ruotsia vastaan

Venäjä on kiristänyt uudelleen ilmapiiriä Itämerellä lyhyeksi jääneen rauhallisemman vaiheen jälkeen. Viime viikkoina monet Nato-maat ovat kertoneet venäläisten häirinnästä. Myös Ruotsi on saanut kokea venäläisten paineen uudella tavalla.

Viime viikolla Dagens Nyheter kertoi ruotsalaisen tiedustelukoneen joutuneen palaamaan takaisin Ruotsiin venäläishävittäjän aggressiivisen lähestymisen takia. Tapaus ei ole ainutlaatuinen Ruotsinkaan osalta. Vastaavanlainen välikohtaus tapahtui 2014.

Yhdysvaltain ja muiden Nato-maiden kohdalla vastaavat konfliktit ovat tuttuja. Toukokuussa varusteita Liettuassa pidettyyn sotaharjoitukseen kuljettanut amerikkalainen rahtilaiva oli joutunut Defence News -lehden mukaan venäläishäirinnän kohteeksi.

Myös Venäjä on arvostellut länttä aggressiivisuudesta. Se on syyttänyt amerikkalaisia oman puolustusministerinsä Sergei Shoigun koneen häirinnästä Itämerellä.

Vaikka Naton ja Venäjän välinen kalistelu on jo valitettavan tuttua, sotilasliittoihin kuulumattoman Ruotsin kohtelu on merkillepantavaa.

Ruotsalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa Venäjän uskotaan jatkavan painostustaan. Osa asiantuntijoista uskoo sen johtuvan länsinaapurimme lisääntyneestä yhteistyöstä Naton kanssa. Useissa puheenvuoroissa Venäjää on pidetty myös selvänä turvallisuusuhkana Ruotsille.

Samalla Ruotsi on havainnut tehneensä vakavan virheen turvallisuuspolitiikassaan menneinä vuosina. Nyt se on vahvistanut rannikoidensa ja Gotlannin puolustusta ja palauttaa asevelvollisuuttaan takaisin. Mallia otetaan Suomesta.

Ruotsin kokema painostus ja turvallisuuspoliittinen uudelleenarviointi koskettavat tietysti myös Suomea. Erona on tähän asti ollut se, että Ruotsi on Ukrainan miehityksen jälkeen ollut erittäin pidättyväinen vuoropuhelussaan Venäjän kanssa. Aiemmin se myös arvosteli muita maita yhteydenpidosta Venäjään. Osansa tästä sai myös Suomi.

Viime kuukausina Ruotsi on joutunut arvioimaan suhtautumistaan Venäjän kanssa käytävään keskusteluun uudelleen. Puheenvuorot ovat maltillisempia ja muun muassa Suomen ja Venäjän välistä keskusteluyhteyttä on alettu taas arvostaa.

Miksi Venäjä siitä huolimatta häiritsee myös Ruotsia? Vastaus lienee valitettavan yksinkertainen: koska se voi.

Venäjä haluaa osoittaa mahtiaan Itämerellä. Toiminnallaan se hankaloittaa Naton operaatioita vaikkapa Baltian maiden tukemisessa. Samalla se alleviivaa tilannetta, johon Ruotsi ja myös Suomi joutuisivat liittyessään Natoon.

On erittäin vaikea nähdä, mitä hyötyä tästä kaikesta Venäjälle on. Vaikka Venäjän Krimin miehitys on vähitellen muuttumassa jäätyneeksi konfliktiksi, joka on saattanut olla myös operaation varsinainen tarkoitus, tilanteen uudelleen kiristäminen ei palvele itänaapurin etua.

Päinvastoin se palauttaa mieleen, että Venäjä otti voimatoimin haltuunsa toisen eurooppalaisen maan aluetta. Samalla Venäjä legitimoi Euroopan unionin sille asettamat sanktiot.

Huomiota herättävää on silti, kuinka vähän EU on puuttunut Itämeren alueen tilanteen kiristymiseen. Se on jättänyt kommentoinnin pääosin Naton huoleksi.

Suomen kannattaa pitää edelleen pää kylmänä Itämeren alueen tilanteen kiristymisestä huolimatta. Erityisesti tasavallan presidentin Sauli Niinistön ylläpitämä vuoropuhelu Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa on ollut äärimmäisen tärkeää.

Samalla Suomi on nostanut valmiuttaan ja muuttanut lainsäädäntöään vastaamaan turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristymistä. Kesän tapahtumat Itämerellä osoittavat taas kerran, kuinka tärkeää toimintavalmiuden jatkuva ylläpito juuri nyt on.