Kiinan-vientiluvat jo aika saada kuntoon

Suomalaisten suurten lihatalojen vuosia jatkuneet ponnistelut saada lihaa myytyä Kiinaan eivät näytä tuottavan tulosta. Lihataloilla ja suomalaisilla viranomaisilla on eri käsitykset viennin esteistä. (MT 15.6.)

Lihatalojen mielestä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ei toimi riittävän ripeästi, jotta myyntiluvat saataisiin kuntoon.

Evira puolestaan sanoo, ettei se voi toimia asiassa ennen kuin kiinalaiset ovat lähettäneet viime elokuisen tarkastuskäyntinsä loppuraportin. Kansainväliset pelisäännöt edellyttävät tätä.

Lihayhtiö HK Scanin toimitusjohtajan Hannu Kottosen mukaan suomalaisviranomaisten toiminta ei vastaa kiinalaisosapuolen odotuksiin. Kiinalaisten kanssa pitää käydä asiat läpi saman pöydän ääressä kirjeiden lähettelyn sijaan.

Kaikki ovat yksimielisiä Aasian kasvavan talousjätin markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Kiinasta haetaan lihalle kokonaan uusia markkinoita sekä korvaavaa kohdetta Venäjän tyrehtyneelle viennille.

Suomalaisyritysten kansainvälistymistä tukeva Finpro arvioi, että suomalaisten ruokavienti Kiinaan voi kasvaa useilla sadoilla miljoonilla euroilla lähivuosina, jos lupa-asiat ratkeavat. Sianlihan ohella Finpro toivoo mahdollisuutta myös maitotuotteiden vientiin.

Aasialaiset asiakkaat arvostavat pohjoismaisen lihan puhtautta, turvallisuutta ja vastuullista tuotantoa. Yksi esimerkki on Suomen nollatoleranssi salmonellan suhteen, mikä on harvinaista jopa Euroopassa.

Vientilupien vitkastelun aiheuttamaa piinan lihataloissa ymmärtää, sillä niillä on kiire varautua tulevaan.

Lihatalo HK Scan kertoi huhtikuussa perustavansa paikallisen myyntiyhtiön Hong Kongiin tämän vuoden aikana. Lisäksi Kiinaan avataan myyntiyhtiö heti, kun viranomaiskäsittely Suomessa on valmis ja vienti Suomesta Kiinaan saadaan käynnistettyä.

Samoin toinen suuri suomalainen lihanjalostaja, Atria on suunnitellut Kiinan-viennin aloittamista jo vuosia.

HK Scan kutsuu Hong Kongin myyntiyhtiöön mukaan myös muita suomalaisia ja pohjoismaisia elintarvikeyrityksiä, kunhan yhteinen sävel löytyy. Myyntiyhtiön kautta lihaa ei kuitenkaan saada paikallisille markkinoille, vaan eri tuotantolaitoksille ja lihatuotteille vaaditaan omat luvat.

Yhteistyön soisikin viriävän HK:n ja Atrian välillä, sillä Aasiaan kannattaisi mennä yhdessä. Pienet ja keskisuuret yritykset kaipaavat kumppania, mutta jopa suuri pohjoismainen lihayritys on liian pieni toimiakseen tehokkaasti kiinalaismarkkinoilla.

Valtion johdossa nähdään markkinoiden avautumisen arvo. Edellisen hallituksen ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) matkasi Kiinaan purkaakseen juuri lihanviennin esteitä tammikuussa. Lisäksi hallinnolle ja tutkimukselle jaettiin rahaa liki pari miljoonaa euroa elintarvikeviennin edistämiseen.

On toivottavaa, että myös Eviran viranomaiset tekisivät nyt kaikkensa saadakseen jumiutuneet lihan vientiluvat kuntoon. Jos luvan myöntäminen edellyttää henkilökohtaista kanssakäyntiä, sellainen on järjestettävä.

Kiinan markkinoiden avautuminen ei automaattisesti merkitse yhtäkkistä kultakaivosta suomalaiselle lihantuotannolle. Hintakilpailu on monasti kovaa ja suomalaisviejillä on paljon opeteltavaa paikallisesta toimintakulttuurista. Markkinat ovat kuitenkin valtavat ja lihan kulutus kasvaa nopeasti. Länsimaisia tuotteita arvostavilla rikkailla on myös rahaa.

Ahdingossa elävä suomalainen lihaketju kaipaa kipeästi piristysruiskeita. Viennin avautuminen jättimarkkinoille voisi olla yksi myönteinen viesti, joka valaa uskoa suomalaistuotannon tulevaisuuteen.