Jousto edellyttää luottamusta

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelman ytimenä on Suomen kilpailukyvyn parantaminen. Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi on paikallisen sopimisen lisääminen työpaikoilla.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) antoi kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamiehen Harri Hietalan tehtäväksi selvittää paikallista sopimista ja tekemään ehdotuksia sen kehittämiseksi. Hietala luovutti raporttinsa eilen torstaina.

Eilen Ylen aamutelevisiossa vieraillut Hietala sanoi, että hänen pyrkimyksenään on ollut tehdä tasapainoinen kokonaisuus. Hietalan mielestä tässä tavoitteessa on onnistuttu, jos kaikki haukkuvat raporttia, mutta eri kohtia.

Tässä suhteessa Hietalan raporttia voi pitää onnistuneena. Arvostelua on tullut sekä työnantajien että työntekijöiden taholta.

Tämä oli odotettua, koska käsitykset paikallisen sopimisen nykyisistäkin mahdollisuuksista eroavat paljon toisistaan.

Ay-liikkeen mukaan jo nykykäytäntö antaa paljon sopimismahdollisuuksia. Työnantajien mielestä paikallisia sopimusmahdollisuuksia on vähän. Lisäksi järjestäytymättömät työnantajat voivat käyttää vain noin puolta näistäkin vähistä mahdollisuuksista.

Suomessa on yhteensä noin 90 000 työnantajayritystä. Niistä vain noin 20 000 kuuluu työantajaliittoon. Yleissitovat työsopimukset koskevat kaikkia yrityksiä, mutta kaikkia niiden mahdollistamia kaikki joustoja järjestäytymättömät eivät voi käyttää.

Hietala esittää paikallisen sopimisen lisäämistä. Raportin mukaan se tarkoittaisi sitä, että työpaikoilla voitaisiin sopia nykyistä vapaammin muun muassa työsuhteen ehdoista, palkoista ja työajoista.

Myös järjestäytymättömien yritysten mahdollisuutta sopia paikallisesti pitää raportin mukaan laajentaa. Vastapainoksi Hietala esittää, että henkilöstön asemaa päätöksenteossa pitää vahvistaa.

SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen varoittaa laajentamasta paikallista sopimista niin, että yritykset voivat sopia alakohtaisia työehtosopimuksia matalimmista palkoista.

Tukiaisen mukaan parhaimmillaan paikallinen sopiminen hyödyntää kaikkia osapuolia. Hänen mielestään Hietalan esityksessä oleva ammattiliittojen kanneoikeus ja henkilöstön edustuksen vahvistaminen hallinnossa tukevat työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mielestä ammattiliittojen kanneoikeus on mahdoton. Hänen mukaansa paikallista sopimusta pitää lisätä lainsäädännön kautta, koska työehtosopimusosapuolet eivät ole vuosikymmeniin tässä onnistuneet.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mielestä Hietalan esitys on askel oikeaan suuntaan, mutta jää vajaaksi. EK:ssa ei hyväksytä sitä, että selvitysmies esittää työntekijöiden hallintoedustusta ja alistaa paikallisen sopimuksen osin tuon edustuksen toteutumiseen.

Paikallisen sopimisen hyödyllisyydestä vallitsee laaja yksimielisyys, mutta keinovalikoima ja ehdot sen lisäämiseksi ovat kaukana toisistaan.

Herkin kipupiste tuntuu olevan järjestäytymättömien yritysten kohtelu. Nämä yritykset ovat usein pieniä, mutta uudet työpaikat ovat jo vuosia syntyneet juuri niihin. Lisäksi erityisesti pienissä yrityksissä tarvitaan joustoja, koska nopea reagointi muuttuneisiin tilanteisiin on usein elinehto.

Sopimukseen pääsy hidasliikkeisten työmarkkinajärjestöjen kesken näyttää vaikealta tai ainakin se veisi aikaa. Hallitus voi tietenkin muuttaa sopimisen ehtoa lainsäädännöllä.

Paras vaihtoehto on, että työmarkkinajärjestöt pääsisivät asiasta sopuun. Niiden pitäisi luottaa, että paikallisesti pystytään hoitamaan jotkut asiat niin, että ne turvaavat olemassa olevat työpaikat ja antavat mahdollisuuden jopa luoda uusia. Siihenkin tarvitaan molemminpuolista luottamusta.

Parhaimmillaan onnistunut paikallinen sopiminen vahvistaa yritysten kykyä toimia ja kasvaa nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Jos näin käy, paikallinen sopiminen voi kääntää Suomen riutuvaa taloutta taas kasvuun.