Kreikan ongelmat syvenevät edelleen

Kreikan parlamentti hyväksyi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä maan hallituksen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Euroopan keskuspankin EKP:n ja EU:n sopiman säästöpaketin. Paketin hyväksyminen on ehtona sille, että Kreikka saa seuraavan 130 miljardin euron tukipaketin.

Lisäsäästöt ovat kreikkalaisten kannalta karua luettavaa. Seuraavien kolmen vuoden aikana julkisesta taloudesta pitää leikata 15 000 työpaikkaa, minimipalkkoja alennetaan 600 euroon kuukaudessa ja palkat jäädytetään kunnes työttömyys on alle kymmenen prosenttia.

Parlamentin istunnon aikana kreikkalaiset osoittivat mieltään Ateenan kaduilla. Poliittinen tilanne on sekava, koska parlamentin äänestyksen jälkeen hallituspuolueista erotettiin 40 kansanedustajaa, jotka äänestivät hallituksen esitystä vastaan.

Euromaiden ja IMF:n on määrä hyväksyä Kreikan tukipaketti tänään. Ongelmien syvyydestä kertoo se, että jo nyt epäillään, ettei tukipaketti riitä, vaan rahaa tarvitaan lisää. Nyt luvassa oleva 130 miljardin tukipaketti on yhtä suuri kuin koko EU:n budjetti.

Kreikan akuutti talouskriisi on kestänyt nyt noin kaksi vuotta ja lukuisia kriisikokouksia. Kokouksista ja apupaketeista huolimatta Kreikan talous on vajonnut yhä syvemmälle. On vaikea uskoa, että rajut leikkaukset auttaisivat valmiiksi lamassa olevaa maata nousemaan jaloilleen. Tähän saakka ne ovat syventäneet kriisiä ja leikanneet välttämätöntä talouskasvua.

Viime kesänä sovittiin, että Kreikkaa rahoittaneiden yksityisten sijoittajien kanssa neuvotellaan noin sadan miljardin euron velkojen huojennus. Neuvottelut ovat edelleen kesken. Näyttääkin siltä, että Kreikan nyt saamat tukirahat virtaavat edelleen yksityisiltä sijoittajilta saatujen lainojen maksamiseen.

Eurooppalaiset päättäjät ovat useaan otteeseen sanoneet, ettei Kreikka voi erota eurosta. Se johtaisi vieläkin suurempaan kaaokseen Kreikassa ja koko EU:ssa. Toisaalta voi kysyä, miten Kreikka voi selvitä tilanteesta euromaana, koska se ei voi devalvoida valuuttaansa.

Esimerkiksi Argentiinan talous romahti vuosituhannen alussa ja maa julistautui maksukyvyttömäksi. Dollariin kiinteästi kytketyn peson kytky katkaistiin ja peso devalvoitui yhteen neljäsosaan aikaisemmasta arvostaan. Muutamaa vuotta myöhemmin maa pystyi sopimaan velkojensa uudelleenjärjestelyistä ja maa nousi jaloilleen. Argentiinan velat olivat noin kolmasosa Kreikan noin 350 miljardin euron veloista.

Maita ja tilanteita ei voi suoraan verrata toisiinsa, mutta Argentiinan esimerkki osoittaa, että käytännössä konkurssin ajautunut maa voi selvitä jaloilleen katastrofin kautta. Ilman suuria sisäisiä ongelmia ei Argentiinassakaan selvitty, mutta nousu oli kuitenkin nopea.

On selvää, että Kreikan talous on täysin kuralla ja maassa on eletty pitkään yli varojen. Siitä huolimatta Kreikan talouden ongelmien ratkaiseminen leikkaamalla ja veroja kiristämällä on mahdoton tehtävä, koska samalla tuhotaan tulevaisuuden kannalta elintärkeän talouskasvun oraat.

Sama pätee myös niihin maihin, jotka nyt avustavat Kreikkaa. Leikkaus- ja säätöohjelmien laatijoiden pitää listoja laatiessaan muistaa, ettei tukahduteta kasvun eväitä.

Euromaiden kriisiin on varmasti paljon lääkkeitä, mutta niistä ei ole apua, ellei talouskasvusta samalla huolehdita.