Avoimuus on demokratian ydin

Päätöksenteon avoimuus ja varsinkin päätösten pohjana olevien perustietojen avoimuus ovat demokraattisen yhteiskunnan kovinta ydintä. Ilman avoimuutta ei voida rakentaa luottamusta siihen, että päättäjät pyrkivät ajamaan kansalaisten asioita mahdollisimman hyvin.

Vaatimus avoimuudesta ei koske pelkästään poliittisia päätöksentekijöitä, vaan aivan samalla tavalla myös yritysten johtoa. Pörssilainsäädäntö rajaa pörssiyhtiöiden julkisuutta, mutta kaikkea salailua ei voi laittaa lainsäädännön syyksi.

Viime aikoina sekä yhteiskunnalliset päätöksentekijät että yritysjohtajat ovat joutuneet vastaamaan tekemisistään julkisuudessa. Hyvänä huonona esimerkkinä on valtioenemmistöinen Finnair ja työeläkeyhtiö Ilmarinen.

Yhtiöillä ovat menneet hallintopaikat ja asuntokaupat pahan kerran sekaisin. Kun soppaan lisätään Finnairin korkeimman johdon salatut sitouttamisbonukset samaan aikaan kun henkilökuntaa on patisteltu säästöihin, ovat vaatimukset avoimuuden lisäämisestä oikeutettuja.

Salailuun on syyllistynyt myös nykyinen hallitus. Suuria yhteiskunnallisia uudistuksia ajetaan kiireellä ja ilman keskustelua väkisin läpi.

Kuntaremontin pohjana olevia laskelmia ei haluttu luovuttaa kunnille. Metelin yltyessä luvut kuitenkin viimein julkaistiin, mutta salailusta jäi epäilys kytemään. Myös kuntahallinnon lukuisten asiantuntijoiden tyrmäävät lausunnot uudistuksen valmistelusta ja perusteista ovat jääneet huomiotta.

Kreikan takuusopimuksen salailua ovat ihmetelleet myös oikeusoppineet. Kansanedustajat saavat valvotusti tutustua vaikeaselkoiseen englanninkieliseen sopimustekstiin, mutta suomeksi papereita ei löydy. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) onkin puuttunut asiaan ja edellyttänyt papereita myös suomeksi ja ruotsiksi.

Eduskunta on kuitenkin ehtinyt antaa molemmista edellä mainituista asioista hallitukselle luottamuksen, vaikka asioiden perustelut ovat jääneet vajaiksi.

Eduskunnan on vaikea vaatia lisää avoimuutta päätöksentekoon, koska se ei itse pidä omista päätöksistään kiinni. Eduskunta edellytti vuoden 2009 puolustuspoliittisesta selonteosta päätettäessä, että mikäli puolustusvoimien säästöjen takia joudutaan tekemään suuria rakenteellisia uudistuksia, vaihtoehdot täytyy tuoda eduskunnan käsittelyyn.

Hallitus teki kuitenkin helmikuussa päätökset varuskuntien lakkauttamisesta kysymättä eduskunnalta mitään. Vaikka eduskunnan muutama vuosi sitten tekemä päätös ohitettiin, sai hallitus eduskunnan luottamuksen. Hallitus vetäytyy Puolustusvoimien selän taakse.

Hallituksen linja ei ole uusia asia. Matti Vanhasen (kesk.) johtamien hallitusten linjana oli, ettei keskeneräisistä asioista puhuttu julkisuudessa. Valittu linja saattaa helpottaa päätöksentekoa, mutta hallinnon avoimuudesta ei voida puhua.

Kansanedustajien tehtäväksi näyttääkin jäävän hallituksen valmiiden päätösten hyväksyminen tai hylkääminen riippuen siitä, ollaanko oppositiossa vai hallituksessa. Vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden tehtäväksi jää – vanhan sanonnan mukaan – luottaa.

Salailu ja joidenkin henkilöiden oman edun tavoittelu ovat omiaan lisäämään politiikan ja yritystoiminnan vastaista ilmapiiriä. Ihmiset voivat passivoitua ja katkeroitua, jos heidän mielipiteillään ei ole mitään väliä eikä sitä edes kysytä. Tämän jälkeen on turha ihmetellä, jos äänestysaktiivisuus laskee edelleen.

Vaatimukset avoimuuden lisäämiseksi on otettava kaikilla yhteiskunnan ja työelämän tasoilla viimeistään nyt vakavasti. Keskusteleva yhteiskunta on myös aktiivinen.