Korkojen nousuun pitää varautua

Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtajan Pentti Hakkaraisen mielestä kotitalouksien velkaantumisen kasvu pitää saada kuriin.

Kotitalouksien velkaantumisaste – 114 prosenttia – on kansainvälisesti verrattuna vielä kohtuullinen, mutta Suomen mittakaavassa se on ennätyksellisen korkea.

Keskimääräinen velkaantumisaste ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Noin viidenneksellä eli yli 66 000 kotitaloudella velkaantumisaste oli yli vuoden 2010 lopussa yli 500 prosenttia. Keskimäärin tällaisilla kotitalouksilla oli velkaa 250 000 euroa. Velkaantuminen kasvoi viime vuonna edelleen.

Suomen Pankin mielestä viranomaisilla pitäisi olla valtuudet rajoittaa pankkien luotonannon liiallista kasvua. Pankin mukaan pitäisi myös arvioida, tarvitsevatko viranomaiset harkinnanvaraisia keinoja myös pankkien taseiden ja lyhytaikaisen markkinarahoituksen liiallisen kasvun hillitsemiseksi.

Uusia keinoja tarvitaan, koska Finanssivalvonnan (Fiva) mukaan pankit eivät noudata lainanannossa Finanssivalvonnan ohjetta. Sen mukaan asuntolaina saisi olla korkeintaan 90 prosenttia ostettavan asunnon arvosta.

Rahoitusalan etujärjestön Finanssialan Keskusliiton (FK) mielestä suomalaiset lainanottajat ovat varautuneet korkojen nousuun ja heidän rahatilanteensa on hyvä. FK:n keskiviikkona julkistaman tutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia haastatelluista henkilöistä on varautunut korkojen nousuun.

Lisäksi suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa ja niiden vakavaraisuus on huomattavasti kansainvälisten säädösten yläpuolella.

Varautumisesta ja pankkien hyvästä kunnosta huolimatta Suomen Pankin varoitukset pitää ottaa vakavasti. Pankki muistuttaa, että kotitalouksien velkaantuminen kasvaa, vaikka vaihtotase on kääntynyt alijäämäiseksi. Koko kansakunta syö nyt enemmän kuin tienaa.

Luottoluokitusyhtiö Standard & Poors muistutti noin vuosi sitten, että kotitalouksien velkaantumisen kasvu voi uhata rahoitusjärjestelmän vakautta Pohjoismaissa. Tanskassa kotitalouksien velkaantumisaste oli vuonna 2010 noin 200, Norjassa lähes 190, ja Ruotsissa 161 prosenttia.

Standard & Poorsin mukaan Pohjoismaat olivat selvinneet rahoitus- ja talouskriisistä hyvin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ne olisivat immuuneja toisenlaisellekin kehitykselle.

Suomalaisten pankkien ja niiden asiakkaiden tulevaisuuteen vaikuttavat myös muualta heijastuvat ongelmat.

Monen Euroopan maan pankkisektori on huonossa kunnossa. Esimerkiksi Espanjan valtio otti eilen osittain haltuunsa maan neljänneksi suurimman pankin. Espanja maksoi 45 prosentin osuudesta Bankia-pankista 4,5 miljardia euroa. Jo aiemmin Espanja on pelastanut seitsemän pienempää säästöpankkia.

Espanjan pankkisektorin ongelmat ovat nostaneet maan valtiolainan korkoja ja heilutelleet pörssejä eri puolella maailmaa. Euromaiden erilaista tilannetta kuvaa se, että samaan aikaan kun Espanjan pitkien valtionlainojen korko nousi yli kipurajana pidetyn kuuden prosentin, Saksan vastaavien lainojen korko laski.

Vaikka pankkien sääntely tuntuisi pankeista itsestään turhalta, on se tärkeää asiakkaiden kannalta. Jolleivät pankit itse pidä kiinni annetuista ohjeista, pitää viranomaisten mahdollisuutta puuttua asiaan lisätä.

Suomella on kokemusta korkotason rajusta noususta ja pankkien romahtamisesta 1990-luvun alussa. Nyt saattaa näyttää siltä, ettei samantyyppinen kehitys uhkaa. Samalta näytti myös ennen omaan pankkikriisiämme ja sitä seurannutta syvää lamaa.