Eurovaaleista tulee kova kisa

Euroopan parlamentin valta on viime vuosina kasvanut merkittävästi suhteessa Euroopan komissioon ja jäsenmaiden päämiehistä koostuvaan Eurooppa-neuvostoon.

Esimerkiksi viime keväänä parlamentti näytti valtansa kaatamalla EU-maiden päämiesten hyväksymän rahoituskehyksen vuosille 2014–2020.

Parlamentin lisääntynyt valta perustuu vuonna 2009 voimaan tulleeseen Lissabonin sopimukseen. Sopimuksen seurauksena EU:n yhteispäätösmenettely laajeni. Muutos lisäsi parlamentin valtaa budjetin lisäksi muun muassa maatalouspolitiikassa.

Parlamentin valta näkyi viime keväänä esimerkiksi siinä, että se hylkäsi turvemaiden raivauskieltoesityksen. Parlamentilla on oikeus myös hylätä tai hyväksyä jäsenmaiden esittämät komisaariehdokkaat.

Osaksi parlamentin lisääntynyt valta on vaikuttanut siihen, että suomalaiset puolueet lähtevät kevään vaaleihin kovilla ehdokaslistoilla.

Suomen kolmeatoista europarlamenttipaikkaa tavoittelee muiden muassa kolme istuvan hallituksen ministeriä, neljä eduskuntaryhmän puheenjohtajaa, joukko kokeneita kansanedustajia ja europarlamentaarikkoja sekä nykyinen Euroopan komission varapuheenjohtaja, talouskomissaari Olli Rehn (kesk.).

Ministereiden ehdokkuus eurovaaleissa heijastuu pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallituksen toimintaan. Hallituksen pitäisi kevään aikana päättää yhteensä kolmen miljardin euron uusista veronkorotuksista ja menoleikkauksista. Samaan aikaan kolme ministeriä tekee kaikkensa päästäkseen hallituksesta pois.

Oman osansa hallituksen toimintakykyyn tuo se, että pääministeri Katainen saattaa itse olla lähdössä ehdokkaaksi vaaleihin tai komissaariksi. Katainen aikoo kertoa suunnitelmistaan huhtikuussa.

Kova ehdokaslista merkitsee sitä, että kilpailu paikoista tulee oleman kova sekä puolueiden välillä että puolueiden sisällä. Nykyisessä europarlamentissa on edustajia seitsemästä suomalaisesta puolueesta. Eduskuntapuolueista vain vasemmistoliito on ilman omaa edustajaa. Keskustalla kokoomuksella on kolme, SDP:llä ja vihreillä kaksi, perussuomalaisilla, RKP:llä ja kristillisdemokraateilla yksi euroedustaja.

Europarlamenttiin valitaan yhteensä 751 edustajaa. Suomen kannalta on tärkeää, että meidän kolmetoista valittavaa edustajaamme ovat kokeneita ja ennen kaikkea osaavia. Heillä pitää olla mahdollisuus päästä vaikuttaville paikoille omissa parlamenttiryhmissään.

Ei myöskään ole yhdentekevää, mihin valiokuntaan valitut edustajat haluavat ja mihin heidät valitaan. Valiokuntapaikka on erittäin tärkeä, koska siellä valmistellaan asiat koko parlamenttia varten.

Yksi tärkeimmistä ellei tärkein EU-parlamentin valiokunnista on maatalousvaliokunta, koska maatalouspolitiikka on ainoa EU:n niin sanottu yhteinen politiikka.

Lähes kaikki maataloutta koskevat päätökset tehdään EU:n tasolla. Maatalouspolitiikan merkittävyys korostuu, koska lähes puolet unionin budjetista menee maatalouden rahoittamiseen.

Maatalousvaliokuntaan on vaikea päästä ja sinne pitää tosissaan haluta. Toiselta varasijalta parlamenttiin noussut Petri Sarvamaa (kok.) on näyttänyt, että valiokunnan varajäsenkin pystyy vaikuttamaan.

Suomen poliittinen tilanne voi johtaa siihen, että eurovaalit käydään kotimaisilla poliittisilla teemoilla. Ehdokkaiden pitää kuitenkin kertoa, millaisen EU:n he haluavat ja missä valiokunnassa he haluavat asioihin vaikuttaa.

Edellisissä eurovaaleissa äänestysprosentti oli noin 40. Toivottavasti äänestysinto toukokuussa nousee, koska EU-parlamentin valta on kasvanut merkittävästi.